Erkki Aurejärven romaani Pimeyden sydän on ilmestynyt 3.10.2023. Romaanin takakannessa on seuraava esittelyteksti:

torstai 28. maaliskuuta 2024

Henkilötodistajat Ant-Wuorisen ja Lehtisen asiassa

 

Jukka Ant-Wuorisen ja Lasse Lehtisen tutkintapyyntöihin liittyvä näyttö on tähän mennessä koostunut pääasiassa kirjallisista sitaateista.  Käytettävissä on lisäksi päteviä henkilötodistajia.  Mainitsen seuraavassa seitsemäntoista ihmistä, jotka ovat vuosina 1983-2004 toimineet tupakkayhtiöiden vastustajina.  Nämä kaikki ovat valmiit kertomaan, että Ant-Wuorisen ja Lehtisen menettely savukkeiden kauppaamisessa on ollut täysin moraalitonta:

Ant-Wuorinen ja Lehtinen ovat

vuoteen 2000 saakka salanneet ja kiistäneet savukkeiden tappavuuden ja nikotiinin aiheuttaman riippuvuuden ja nikotiinimanipulaation,

tehostaneet valheitaan ankarien henkilöhyökkäysten avulla,

kiistäneet vuoteen 2004 saakka passiivisen tupakoinnin terveyshaitat,

vastustaneet lääkintöhallituksen varoituksia ja pyrkineet häivyttämään niiden näkyvyyden ja

estelleet ja viivyttäneet ihmisten suojaamiseksi säädettyjen lakien valmistelua.

Näistä teoista ja laiminlyönneistä koostuvat Suomen historian suurimmat rikokset.  Näyttö on kumoamatonta, ja Ant-Wuorinen ja Lehtinen ovat kaiken lisäksi tunnustaneet menettelynsä.  He ovat tietoisesti aiheuttaneet suuren määrän sairautta ja kuolemaa.  Muistelmateoksessaan Lasse Lehtinen on ylpeillyt kyenneensä viivyttämään työpaikkojen tupakointikieltoa kaksi ja puoli vuotta.  Philip Morrisin edustajien kanssa Lehtinen kertoo tehneensä jatkuvaa yhteistyötä.

Henkilötodistajiksi voidaan nimetä ensinnäkin Liisa Elovainio, Eeva Nordman, Antero Heloma, Hannu Vierola ja Satu Lipponen, jotka ovat antaneet kirjalliset muistiot Ant-Wuorisen ja Lehtisen menettelystä.  Heidän lisäkseen henkilötodistajia olisivat seuraavat kaksitoista asiantuntijaa:

Mervi Hara, Suomen ASH:n toiminnanjohtaja vuodesta 1988, sitä ennen Suomen Syöpäyhdistyksen tiedotussihteeri.  Hara on mukana monissa kansallisissa ja kansainvälisissä tupakkatyön verkostoissa ja on toinen Tupakkapolitiikan uusi aika -raportin laatijoista.

Mervi Haran haastattelu Savuton Suomi -päivänä 31.5.2016:

”Mitä olet oppinut työssäsi 1980-luvulta tähän päivään tultaessa?

En aluksi ymmärtänyt sitä, miten voimakkaasti tupakkateollisuus piti kiinni Suomen kaltaisesta pienestä markkina-alueesta, miten häikäilemättä teollisuus venytti lainsäädäntöä ja hyödynsi porsaanreikiä. Se tekee tätä yhä, mutta nyt enenevässä määrin haastamalla valtioita oikeuteen lainsäädännöstä, jonka se kokee rajoittavan voittojensa kahmimista.”

Heikki Hiilamo, valtiotieteiden ja filosofian tohtori sekä tietokirjailija. Hän on työskennellyt Helsingin yliopiston sosiaalipolitiikan professorina elokuusta 2013. Tätä ennen hän työskenteli Kansaneläkelaitoksessa tutkimusprofessorina.  Hiilamo on tutkinut laajasti tupakkateollisuuden moraalitonta menettelyä.  Tätä aihetta Hiilamo on käsitellyt muun muassa kirjoissaan Kieltämisen ammattilaiset, 2001, Valheen mesenaatit, 2004, Maailma tupakkayhtiöiden vallassa, 2017 ja Tupakka tai terveys, 2022

Maria Juusela, lääketieteen tohtori, Lääkärit tupakkaa vastaan (DAT) -asiantuntijaverkoston puheenjohtaja.

Päivi Kaartamo, varatuomari, lääkintöhallituksen ja sosiaali- ja terveysministeriön juristi

Kristiina Patja, Helsingin yliopiston terveydenhuollon professori ja Husin ylilääkäri.

Pekka Puska, lääketieteen ja kirurgian professori, artikkeli 25.5.2016:

”Kun WHO:n tupakkakonventio (FCTC) on nyt ollut voimassa reilut kymmenen vuotta ja maa toisensa jälkeen on sen perusteella säätänyt yhä tiukempaa tupakkalainsäädäntöä, kansainvälinen tupakkateollisuus on reagoinut tähän erityisesti kolmella tavalla:

  1. Käyttänyt apuna ”kolmansia tahoja” (hotelli- ja ravintolaelinkeinoa, viihde-elinkeinoa, tupakanviljelijöiden järjestöjä ym).
  2. Kehittänyt ja pyrkinyt markkinoimaan ”vähemmän haitallisia tuotteita” (aiemmin kevytsavukkeita, nykyään nuuskaa, sähkötupakkaa ym)
  3. Haastanut maita oikeuteen uusista tupakkalaeista.”

Matti Rautalahti, Suomen Syöpäyhdistyksen ylilääkäri 1998-2011, Duodecimin pääsihteeri 2011 2022.  Haastattelu 15.8.22:

”Suurimpana kompastuskivenä nikotiinittomalle Suomelle Rautalahti pitää tupakka- ja nikotiiniteollisuutta, joka pyrkii vaikuttamaan päättäjiin ja asenneilmapiiriin Suomessa.

”Suurin uhka on tupakkateollisuuden lobbaus- ja vaikuttamistoiminta. Tupakkateollisuus väittää siirtyvänsä savuttomaan tulevaisuuteen, kuten aikoinaan väitti suuntaavansa tuotteitaan vain aikuisille, jotka tekevät itsenäisiä valintoja.”

Rautalahden mukaan savuttomat nikotiinituotteet ovat niin ikään tupakkateollisuuden taktiikkaa, ja nikotiini nähdään helposti lähes haitattomana. Nikotiini on varsin myrkyllinen kemikaali ja sillä on paljon tunnettuja haittoja aivoille ja verenkiertoelimistölle. Rautalahti toteaa, että tieteellinen tieto myös nikotiinin syöpävaarallisuudesta lisääntyy koko ajan, vaikka viralliset luokitukset eivät kulje samaa tahtia uusien tutkimustulosten kanssa.

Kari Reijula, työterveyden professori, SEURA-lehti 02.12.2017:

”Tupakkateollisuudella on niin valtavat markkinointiresurssit, ettei terveydenhuolto pysty millään tuomaan samassa mitassa esiin omaa tietoaan.”

Arja Rimpelä, kansanterveystieteen professori

Matti Rimpelä, kansanterveystieteen professori, ylilääkäri Terveydenhuollon oikeusturvakeskuksessa, ylilääkäri ja tutkimusprofessori Stakesissa.  Julkaisuluettelossa yli 300 työtä, joista yli 200 käsittelee tupakkaa.  Näistä yksi on ”Tupakka”, vuonna 1972 julkaistu 217-sivuinen kirja.  Sisältää kuvauksia lääketieteestä ja tupakkateollisuuden menettelystä.  Sivulla 181 Rimpelä toteaa

”Tiivistelmänä tupakkateollisuuden suhtautumisesta tupakan haittavaikutuksiin voidaan todeta, että se on lääketieteellisistä tutkimustuloksista välittämättä pyrkinyt voiton maksimointiin.”

Savuton Suomi -päivä 31.5.2016:

”Tupakkateollisuus on valmis menemään juuri niin pitkälle kuin sen sallitaan mennä.  Sillä ei ole mitään moraalia tällaisissa kysymyksissä.”

Olli Simonen, työterveyshuollon erikoislääkäri, työskennellyt muun muassa lääkintöhallituksessa ylilääkärinä ja neuvottelevana virkamiehenä sosiaali- ja terveysministeriössä.  SEURA-lehti 13.8.1993:

”Sosiaali- ja terveysministeriön neuvotteleva virkamies Olli Simonen, joka on koulutukseltaan lääkäri, sanoo ymmärtävänsä tupakkateollisuuden lausuntoa.

-        Heidän tavoitteenaan on yksinkertaisesti vain tehdä voittoa ja rahaa.

Simonen hymähtelee tupakkateollisuuden väitteille.  Hän toteaa kuitenkin, ettei teollisuus voi muuta kuin pysyä johdonmukaisena omalle linjalleen.

-        Jos teollisuus myöntää tupakoinnin myrkyllisyyden ja vaarallisuuden, se joutuu samalla myöntämään myrkyttävänsä ja tappavansa ihmisisä rahaa vastaan.  Aika on kuitenkin kääntymässä tupakkateollisuutta vastaan.”

Lääkärilehti 1.4.1994:

”Lakiesityksessä kielletään kokonaan tupakan piilo-, tuoteperhe- ja mielikuvamainonta, ja asia on Simosen mukaan herättänyt tiukkaa vastustusta tupakkateollisuuden piirissä.”

 

”Valmistusvaiheessa tupakkaan lisätään pH:n suurentamiseksi muun muassa ammoniakkia ja bikarbonaattia, keuhkojen limakalvojen puuduttamiseksi mentolia, riippuvuuden tehostamiseksi aldehydeiksi pyrolysoituvia sokereita. pH:n suurentaminen auttaa keuhkojen nikotiiniläpäisevyyttä. Mentolipuudutus mahdollistaa tupakansavun hengittämisen syvemmälle keuhkoihin, ja aldehydin ja nikotiinin yhteisvaikutus on voimakkaampi kuin nikotiinin yksistään (Scenihr 2010).”

Harri Vertio, lääkintöhallituksen ylilääkäri 1978-1989, Suomen Syöpäyhdistyksen ylilääkäri 1989-96, Terveyden edistämisen keskuksen toiminnanjohtaja 1996-2003, Suomen Syöpäyhdistyksen pääsihteeri 2003

 

Savukkeet ovat vuosina 1983-2004 tappaneet Suomessa yli 100.000 ihmistä, ja näistä Amer-Tupakan osuus on runsaat 70.000.  Edellä mainitut seitsemäntoista asiantuntijaa voivat henkilötodistajina kuvailla tarkasti, miten tämä on tapahtunut.

Erkki Aurejärvi

 

 

 

 

 

 

 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti