Jukka Ant-Wuorisen ja Lasse
Lehtisen tutkintapyyntöihin liittyvä näyttö on tähän mennessä koostunut pääasiassa
kirjallisista sitaateista. Käytettävissä
on lisäksi päteviä henkilötodistajia.
Mainitsen seuraavassa seitsemäntoista ihmistä, jotka ovat vuosina
1983-2004 toimineet tupakkayhtiöiden vastustajina. Nämä kaikki ovat valmiit kertomaan, että
Ant-Wuorisen ja Lehtisen menettely savukkeiden kauppaamisessa on ollut täysin
moraalitonta:
Ant-Wuorinen ja Lehtinen ovat
vuoteen 2000 saakka salanneet ja
kiistäneet savukkeiden tappavuuden ja nikotiinin aiheuttaman riippuvuuden ja
nikotiinimanipulaation,
tehostaneet valheitaan ankarien
henkilöhyökkäysten avulla,
kiistäneet vuoteen 2004 saakka
passiivisen tupakoinnin terveyshaitat,
vastustaneet lääkintöhallituksen
varoituksia ja pyrkineet häivyttämään niiden näkyvyyden ja
estelleet ja viivyttäneet
ihmisten suojaamiseksi säädettyjen lakien valmistelua.
Näistä teoista ja
laiminlyönneistä koostuvat Suomen historian suurimmat rikokset. Näyttö on kumoamatonta, ja Ant-Wuorinen ja
Lehtinen ovat kaiken lisäksi tunnustaneet menettelynsä. He ovat tietoisesti aiheuttaneet
suuren määrän sairautta ja kuolemaa. Muistelmateoksessaan
Lasse Lehtinen on ylpeillyt kyenneensä viivyttämään työpaikkojen
tupakointikieltoa kaksi ja puoli vuotta.
Philip Morrisin edustajien kanssa Lehtinen kertoo tehneensä jatkuvaa
yhteistyötä.
Henkilötodistajiksi voidaan
nimetä ensinnäkin Liisa Elovainio, Eeva Nordman, Antero Heloma,
Hannu Vierola ja Satu Lipponen, jotka ovat antaneet kirjalliset
muistiot Ant-Wuorisen ja Lehtisen menettelystä.
Heidän lisäkseen henkilötodistajia olisivat seuraavat kaksitoista
asiantuntijaa:
Mervi Hara, Suomen ASH:n toiminnanjohtaja vuodesta 1988, sitä ennen Suomen
Syöpäyhdistyksen tiedotussihteeri. Hara
on mukana monissa kansallisissa ja kansainvälisissä tupakkatyön verkostoissa ja
on toinen Tupakkapolitiikan uusi aika -raportin laatijoista.
Mervi Haran haastattelu Savuton Suomi -päivänä 31.5.2016:
”Mitä olet oppinut työssäsi 1980-luvulta tähän päivään
tultaessa?
En aluksi ymmärtänyt sitä, miten voimakkaasti
tupakkateollisuus piti kiinni Suomen kaltaisesta pienestä markkina-alueesta,
miten häikäilemättä teollisuus venytti lainsäädäntöä ja hyödynsi
porsaanreikiä. Se tekee tätä yhä, mutta nyt enenevässä määrin haastamalla
valtioita oikeuteen lainsäädännöstä, jonka se kokee rajoittavan voittojensa
kahmimista.”
Heikki Hiilamo, valtiotieteiden ja filosofian tohtori
sekä tietokirjailija. Hän on työskennellyt Helsingin yliopiston
sosiaalipolitiikan professorina elokuusta 2013. Tätä ennen hän työskenteli
Kansaneläkelaitoksessa tutkimusprofessorina.
Hiilamo on tutkinut laajasti tupakkateollisuuden moraalitonta
menettelyä. Tätä aihetta Hiilamo on
käsitellyt muun muassa kirjoissaan Kieltämisen ammattilaiset, 2001, Valheen
mesenaatit, 2004, Maailma tupakkayhtiöiden vallassa, 2017 ja Tupakka tai
terveys, 2022
Maria Juusela,
lääketieteen tohtori, Lääkärit tupakkaa vastaan (DAT) -asiantuntijaverkoston puheenjohtaja.
Päivi Kaartamo, varatuomari, lääkintöhallituksen ja
sosiaali- ja terveysministeriön juristi
Kristiina
Patja, Helsingin
yliopiston terveydenhuollon professori ja Husin ylilääkäri.
Pekka Puska, lääketieteen ja kirurgian professori,
artikkeli 25.5.2016:
”Kun WHO:n tupakkakonventio (FCTC) on nyt ollut voimassa reilut kymmenen
vuotta ja maa toisensa jälkeen on sen perusteella säätänyt yhä tiukempaa
tupakkalainsäädäntöä, kansainvälinen tupakkateollisuus on reagoinut
tähän erityisesti kolmella tavalla:
- Käyttänyt apuna ”kolmansia
tahoja” (hotelli- ja ravintolaelinkeinoa, viihde-elinkeinoa,
tupakanviljelijöiden järjestöjä ym).
- Kehittänyt ja pyrkinyt
markkinoimaan ”vähemmän haitallisia tuotteita” (aiemmin kevytsavukkeita,
nykyään nuuskaa, sähkötupakkaa ym)
- Haastanut maita oikeuteen
uusista tupakkalaeista.”
Matti Rautalahti, Suomen
Syöpäyhdistyksen ylilääkäri 1998-2011, Duodecimin pääsihteeri 2011 2022. Haastattelu 15.8.22:
”Suurimpana kompastuskivenä nikotiinittomalle Suomelle
Rautalahti pitää tupakka- ja nikotiiniteollisuutta, joka pyrkii
vaikuttamaan päättäjiin ja asenneilmapiiriin Suomessa.
”Suurin uhka on tupakkateollisuuden lobbaus- ja
vaikuttamistoiminta. Tupakkateollisuus väittää siirtyvänsä savuttomaan
tulevaisuuteen, kuten aikoinaan väitti suuntaavansa tuotteitaan vain
aikuisille, jotka tekevät itsenäisiä valintoja.”
Rautalahden mukaan savuttomat nikotiinituotteet ovat niin
ikään tupakkateollisuuden taktiikkaa, ja nikotiini nähdään helposti
lähes haitattomana. Nikotiini on varsin myrkyllinen kemikaali ja sillä on
paljon tunnettuja haittoja aivoille ja verenkiertoelimistölle. Rautalahti
toteaa, että tieteellinen tieto myös nikotiinin syöpävaarallisuudesta lisääntyy
koko ajan, vaikka viralliset luokitukset eivät kulje samaa tahtia uusien
tutkimustulosten kanssa.
Kari Reijula, työterveyden professori, SEURA-lehti
02.12.2017:
”Tupakkateollisuudella on niin valtavat
markkinointiresurssit, ettei terveydenhuolto pysty millään tuomaan samassa
mitassa esiin omaa tietoaan.”
Arja Rimpelä, kansanterveystieteen professori
Matti Rimpelä, kansanterveystieteen professori, ylilääkäri
Terveydenhuollon oikeusturvakeskuksessa, ylilääkäri ja tutkimusprofessori
Stakesissa. Julkaisuluettelossa yli 300 työtä, joista yli 200
käsittelee tupakkaa. Näistä yksi on ”Tupakka”,
vuonna 1972 julkaistu 217-sivuinen kirja.
Sisältää kuvauksia lääketieteestä ja tupakkateollisuuden
menettelystä. Sivulla 181 Rimpelä toteaa
”Tiivistelmänä
tupakkateollisuuden suhtautumisesta tupakan haittavaikutuksiin voidaan
todeta, että se on lääketieteellisistä tutkimustuloksista välittämättä pyrkinyt
voiton maksimointiin.”
Savuton Suomi -päivä 31.5.2016:
”Tupakkateollisuus on valmis
menemään juuri niin pitkälle kuin sen sallitaan mennä. Sillä ei ole mitään moraalia tällaisissa
kysymyksissä.”
Olli Simonen, työterveyshuollon erikoislääkäri, työskennellyt muun muassa
lääkintöhallituksessa ylilääkärinä ja neuvottelevana virkamiehenä sosiaali- ja
terveysministeriössä. SEURA-lehti
13.8.1993:
”Sosiaali- ja terveysministeriön
neuvotteleva virkamies Olli Simonen, joka on koulutukseltaan lääkäri, sanoo
ymmärtävänsä tupakkateollisuuden lausuntoa.
-
Heidän tavoitteenaan on yksinkertaisesti vain
tehdä voittoa ja rahaa.
Simonen
hymähtelee tupakkateollisuuden väitteille.
Hän toteaa kuitenkin, ettei teollisuus voi muuta kuin pysyä
johdonmukaisena omalle linjalleen.
-
Jos teollisuus myöntää tupakoinnin
myrkyllisyyden ja vaarallisuuden, se joutuu samalla myöntämään myrkyttävänsä ja
tappavansa ihmisisä rahaa vastaan. Aika
on kuitenkin kääntymässä tupakkateollisuutta vastaan.”
”Lakiesityksessä
kielletään kokonaan tupakan piilo-, tuoteperhe- ja mielikuvamainonta, ja asia
on Simosen mukaan herättänyt tiukkaa vastustusta tupakkateollisuuden
piirissä.”
LÄÄKETIETEELLINEN
AIKAKAUSKIRJA DUODECIM 2012; Olli Simonen:
”Valmistusvaiheessa tupakkaan
lisätään pH:n suurentamiseksi muun muassa ammoniakkia ja bikarbonaattia,
keuhkojen limakalvojen puuduttamiseksi mentolia, riippuvuuden tehostamiseksi
aldehydeiksi pyrolysoituvia sokereita. pH:n suurentaminen auttaa keuhkojen
nikotiiniläpäisevyyttä. Mentolipuudutus mahdollistaa tupakansavun hengittämisen
syvemmälle keuhkoihin, ja aldehydin ja nikotiinin yhteisvaikutus on
voimakkaampi kuin nikotiinin yksistään (Scenihr 2010).”
Harri Vertio, lääkintöhallituksen ylilääkäri 1978-1989, Suomen Syöpäyhdistyksen ylilääkäri 1989-96, Terveyden edistämisen
keskuksen toiminnanjohtaja 1996-2003, Suomen Syöpäyhdistyksen pääsihteeri 2003
Savukkeet ovat vuosina 1983-2004
tappaneet Suomessa yli 100.000 ihmistä, ja näistä Amer-Tupakan osuus on runsaat
70.000. Edellä mainitut seitsemäntoista
asiantuntijaa voivat henkilötodistajina kuvailla tarkasti, miten tämä on
tapahtunut.
Erkki Aurejärvi