Erkki Aurejärven romaani Pimeyden sydän on ilmestynyt 3.10.2023. Romaanin takakannessa on seuraava esittelyteksti:

torstai 16. joulukuuta 2021

Tupakka ja laki - kohti savutonta ja nikotiinitonta Suomea

Doctors Against Tobacco (DAT) webinaarialustus 15.12.2021 

Vuoden 2016 tupakkalain 1 §:ssä säädetään:

”Tämän lain tavoitteena on ihmisille myrkyllisiä aineita sisältävien ja riippuvuutta aiheuttavien tupakkatuotteiden ja muiden nikotiinipitoisten tuotteiden käytön loppuminen.”

Yhteiskunnassa pyritään siihen, että edellä mainittu tavoite toteutuu vuonna 2030.   Päämääränä on, että päivittäisiä tupakoitsijoita on vuonna 2030 alle 5 prosenttia väestöstä.

Nykyisiä nikotiinituotteita ovat ainakin seuraavat: savuke, nuuska, höyrytupakka, sähkösavuke, napsutupakka, irtotupakka purutupakka ja vesipiippu.   Nyt on tulossa Suomeen Philip Morrisin Iqos, kuumennettava tupakka. Nikotiinipussit (sisältävät nikotiinia, ei tupakkaa) ovat uusin villitys. Synteettiset nikotiinituotteet (nikotiini siis kehitetty laboratoriossa).  Tupakkayhtiöiden tuotekehittely etenee koko ajan.

Tupakkatehtaat eivät ainoastaan kehittele uusia tuotteita, ne myös markkinoivat mitä kekseliäimmillä tavoilla näitä tuotteita nuorille sosiaalisen median kanavissa saadakseen uusia käyttäjiä nikotiinikoukkuun.

Tehdasvalmisteiset savukkeet ovat tulleet yleiseen käyttöön Yhdysvalloissa 1900-luvun alussa ja Suomessa 1910-luvulla.  Yhdysvalloissa alkoi tupakoitsijoissa esiintyä keuhkosyöpää enenevästi 1930-luvulla.  Vuosien 1947-1950 lääketieteen tutkimuksissa varmistui, että savuke on keuhkosyövän ylivertaisesti tärkein syytekijä.  Tupakkateollisuus kiisti näytön.  Suomen tupakkayhtiöt myönsivät syy-yhteyden vuonna 2000.

 

Suomessa nuoret lääkärit Matti Rimpelä ja Pekka Puska ryhtyivät vuonna 1968 toimiin tupakkaa vastaan ja Matti Rimpelä julkaisi vuonna 1972 kirjan ”Tupakka”.  Rimpelä totesi, että tupakkayhtiöt myivät tappavaa tuotetta haitattomana.

Aloitin ensimmäisen oikeudenkäynnin tupakkayhtiöitä vastaan vuonna 1988.  Kyseessä oli tuotevastuukanne Pentti Aho vastaan Rettig ja BAT Finland.  KKO hylkäsi kanteen äänin 4-1 vuonna 2001.  Jutussa kertyneen näytön nojalla monet rikosoikeuden asiantuntijat katsoivat, että tupakkayhtiöiden menettely täytti murhan tunnusmerkistön.  – Olen jatkanut eri prosesseja vuoteen 2021, mutta Suomen oikeuslaitos ei ole halunnut tuomita kuolemankauppiaita.

”Savuton ja nikotiiniton Suomi vuonna 2030”.  Nykyään 20-64 -vuotiaista suomalaisista tupakoi päivittäin 12 prosenttia ja 14-19 -vuotiaista 6 prosenttia ja 65-84 -vuotiaista 7 prosenttia.  Vaikka tupakointi on vähentynyt selvästi 1970-luvun huippuvuosista, tupakoitsijoiden määrä on yhä suuri.  Olisi hyvä, jos tilastoissa kerrottaisiin prosenttien lisäksi henkilöluku.  Tupakoitsijoita olisi kai noin 600.000.  Puhuttaessa nikotiinituotteiden käytön loppumisesta todetaan, että tupakoitsijoiden määrän tulisi olla alle 5 prosenttia.  Silloinkin nikotinisteja olisi 200.000-300.000.

Tupakointi on maassamme edelleen keskeinen kansanterveyden ongelma, joka aiheuttaa vuosittain noin 4 400 ennenaikaista kuolemaa. Tutkimusten mukaan joka toinen tupakoitsija kuolee ennenaikaisesti tupakasta johtuviin sairauksiin. Tupakoitsijat kuolevat keskimäärin 10 vuotta nuorempina kuin tupakoimattomat, ja noin 10 prosenttia kaikista kuolemista johtuu tupakoinnista.

Ensimmäinen tupakkalaki on säädetty vuonna 1976 ja nykyinen, voimassa oleva tupakkalaki vuonna 2016.  Vuoden 1976 lain mukaan tavoitteena oli tupakoinnin vähentyminen, vuoden 2016 lain mukaan tupakoinnin loppuminen.  Asiantuntijoiden mukaan tavoite olisi mahdollista saavuttaa vuonna 2030, jos käyttöön otetaan uusia tupakointia rajoittavia ja ehkäiseviä toimenpiteitä sekä tarjotaan entistä tehokkaampaa tukea tupakoinnin lopettamiseen.

Tupakkalakia on vuodesta 1976 lähtien muutettu yhteensä lähes 40 kertaa ja eteneminen kohti päämäärää vaatii yhä useita muutoksia tupakkalainsäädäntöön.  Eduskunnan käsiteltävänä on hallituksen esitys 141/2021, jossa keskeisenä on vaatimus geneerisistä eli yksivärisistä tuotepakkauksista.  Samalla kiellettäisiin tuotteet, jotka on tarkoitettu saamaan tupakkatuotteelle aikaan tunnusomainen tuoksu tai maku. Tupakointi kiellettäisiin leikkikentillä ja yleisillä uimarannoilla. Ehdotetuilla muutoksilla suojattaisiin väestöä, etenkin pieniä lapsia, passiivisen tupakoinnin haitoilta.

Ehdotetut muutokset on tarkoitettu tulemaan voimaan 1.1.2022. Tuotteiden ja niiden vähittäismyyntipakkausten yhdenmukaistamista koskeva sääntely tulisi kuitenkin voimaan vasta 1.1.2023. Tupakkateollisuus on vastustanut tiukasti tätä sääntelyä, erityisesti geneerisiä pakkauksia.

" Tupakka ja laki - kohti savutonta ja nikotiinitonta Suomea".  Mitä tehtäisiin vuonna 2030, jos tupakoitsijoita on alle 5 prosenttia väestöstä?  Silloinkin nikotinisteja olisi 200.000-300.000, joten nikotiinituotteiden käyttö ei olisi suinkaan loppunut.  En ole huomannut, että tätä olisi käsitelty yksityiskohtaisesti.

Voidaan sanoa, että eteneminen kohti nollatilannetta olisi mahdollista siksi, että asenteet tupakkaa kohtaan ovat muuttuneet.  Nikotiinituotteiden käyttäjät kuuluvat yhteiskunnan vähäväkisiin.  Kun aloitin ensimmäisen oikeudenkäynnin vuonna 1988, jyrkiksi vastustajiksi ryhtyivät lakimiehet ja suuri osa lääkäreistä ja median edustajat.  Nykyisin koulutetut ihmiset eivät enää polta, eivät liioin toimittajat eivätkä poliitikot.

Tupakan myynti kai kiellettäisiin elintarvikeliikkeissä ja keskitettiin erityismyymälöihin Alkon tapaan.

Kielto voitaisiin ehkä toteuttaa portaittain samalla tavoin kuin Uudessa Seelannissa: ensin ikäraja 20 vuoteen, seuraavana vuonna 21 vuoteen jne.   

Tupakkaa ehkä säänneltäisiin osittain samalla tavoin kuin huumeita.  Nikotiinituotteet sisällytettäisiin vuoden 2008 huumausainelain sääntelyyn ja nikotiinituotteiden hankkiminen ja käyttö kriminalisoitaisiin lisäyksellä rikoslain 50 lukuun.  Sääntely olisi erittäin monimutkaista jo lainsäädäntöteknisestikin.

" Tupakka ja laki”. Sääntely olisi vaikeaa, ja on varmaa, että tupakkateollisuus käyttäisi kaikki keksimänsä keinot uudistuksen torjumiseksi.  Yhtiöt vastustavat ja jarruttavat sääntelyn etenemistä.  Ne tulevat myös kiertämään ja rikkomaan kieltoa.  Kansainvälinen tupakkateollisuus ei halua, että Suomi antaisi esimerkin muille maille.