Suomen Kuvalehdessä
22/2025 kerrotaan, että perussuomalaisten kansanedustajat Wilhelm Junnila ja
Petri Huru kävivät joulukuussa 2024 Sveitsissä tupakkayhtiö Philip Morrisin
maksamalla lobbausmatkalla. Edustajat
eivät tehneet matkasta lahjailmoitusta. Syyksi he kertoivat unohduksen.
Rikoslain
40 luvun 4 §:ssä säädetään:
”Jos
kansanedustaja - - ottaa vastaan tai
hyväksyy muun kuin tavanomaiseksi vieraanvaraisuudeksi katsottavan
lahjan tai muun oikeudettoman edun taikka hyväksyy sitä koskevan lupauksen tai
tarjouksen toimiakseen tai jättääkseen toimimatta edun vuoksi
edustajantoimessaan tietyllä tavalla taikka palkkiona sellaisesta toiminnasta
ja teko on omiaan selvästi horjuttamaan luottamusta edustajantoimen
hoitamisen riippumattomuuteen, hänet on tuomittava lahjuksen
ottamisesta kansanedustajana sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi
vuodeksi.”
Lahjamatkan hinta oli 6.000
euroa. Oliko kyseessä Philip Morrisin
antama lahjus? Edellytyksenä on, että kansanedustajalle
annettua etua ei voida pitää tavanomaisena vieraanvaraisuutena. Tämä kriteeri täyttyy selvästi. Toiseksi lahjoittajan motiivi. Philip Morrisin motiivina oli
pyrkimys vaikuttaa Junnilan ja Hurun toimintaan kansanedustajina, ja Junnila ja
Huru ymmärsivät selkeästi tämän tarkoituksen.
Kolmas tunnusmerkki on tulkinnanvarainen: lahjus on omiaan
selvästi horjuttamaan luottamusta edustajantoimen hoitamisen
riippumattomuuteen.
Oikeuskäytännössä
ei ole kansanedustajien lahjontaa koskevia ratkaisuja. Korkeimman oikeuden tuomio olisi tarpeen,
mutta ei sellaista tule: poliisi ei ole halukas tutkimaan eikä syyttäjä ole halukas
syyttämään.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti