Doctors Against Tobacco (DAT)
webinaarialustus 15.12.2021
Vuoden 2016
tupakkalain 1 §:ssä säädetään:
”Tämän lain tavoitteena on
ihmisille myrkyllisiä aineita sisältävien ja riippuvuutta aiheuttavien
tupakkatuotteiden ja muiden nikotiinipitoisten tuotteiden käytön loppuminen.”
Yhteiskunnassa pyritään
siihen, että edellä mainittu tavoite toteutuu vuonna 2030. Päämääränä on, että päivittäisiä
tupakoitsijoita on vuonna 2030 alle 5 prosenttia väestöstä.
Nykyisiä
nikotiinituotteita ovat ainakin seuraavat: savuke, nuuska, höyrytupakka,
sähkösavuke, napsutupakka, irtotupakka purutupakka ja vesipiippu. Nyt on tulossa Suomeen Philip Morrisin Iqos, kuumennettava
tupakka. Nikotiinipussit (sisältävät nikotiinia, ei tupakkaa) ovat uusin
villitys. Synteettiset nikotiinituotteet (nikotiini siis kehitetty
laboratoriossa). Tupakkayhtiöiden
tuotekehittely etenee koko ajan.
Tupakkatehtaat
eivät ainoastaan kehittele uusia tuotteita, ne myös markkinoivat mitä
kekseliäimmillä tavoilla näitä tuotteita nuorille sosiaalisen median kanavissa
saadakseen uusia käyttäjiä nikotiinikoukkuun.
Tehdasvalmisteiset
savukkeet ovat tulleet yleiseen käyttöön Yhdysvalloissa 1900-luvun alussa ja Suomessa
1910-luvulla. Yhdysvalloissa alkoi
tupakoitsijoissa esiintyä keuhkosyöpää enenevästi 1930-luvulla. Vuosien 1947-1950 lääketieteen tutkimuksissa
varmistui, että savuke on keuhkosyövän ylivertaisesti tärkein syytekijä. Tupakkateollisuus kiisti näytön. Suomen tupakkayhtiöt myönsivät syy-yhteyden
vuonna 2000.
Suomessa nuoret
lääkärit Matti Rimpelä ja Pekka Puska ryhtyivät vuonna 1968 toimiin tupakkaa
vastaan ja Matti Rimpelä julkaisi vuonna 1972 kirjan ”Tupakka”. Rimpelä totesi, että tupakkayhtiöt myivät
tappavaa tuotetta haitattomana.
Aloitin
ensimmäisen oikeudenkäynnin tupakkayhtiöitä vastaan vuonna 1988. Kyseessä oli tuotevastuukanne Pentti Aho
vastaan Rettig ja BAT Finland. KKO
hylkäsi kanteen äänin 4-1 vuonna 2001.
Jutussa kertyneen näytön nojalla monet rikosoikeuden asiantuntijat
katsoivat, että tupakkayhtiöiden menettely täytti murhan tunnusmerkistön. – Olen jatkanut eri prosesseja vuoteen 2021,
mutta Suomen oikeuslaitos ei ole halunnut tuomita kuolemankauppiaita.
”Savuton ja nikotiiniton Suomi vuonna 2030”. Nykyään 20-64 -vuotiaista suomalaisista
tupakoi päivittäin 12 prosenttia ja 14-19 -vuotiaista 6 prosenttia ja 65-84
-vuotiaista 7 prosenttia. Vaikka
tupakointi on vähentynyt selvästi 1970-luvun huippuvuosista, tupakoitsijoiden
määrä on yhä suuri. Olisi hyvä, jos
tilastoissa kerrottaisiin prosenttien lisäksi henkilöluku. Tupakoitsijoita olisi kai noin 600.000. Puhuttaessa nikotiinituotteiden käytön
loppumisesta todetaan, että tupakoitsijoiden määrän tulisi olla alle 5
prosenttia. Silloinkin nikotinisteja olisi
200.000-300.000.
Tupakointi on maassamme edelleen
keskeinen kansanterveyden ongelma, joka aiheuttaa vuosittain noin 4 400
ennenaikaista kuolemaa. Tutkimusten mukaan joka toinen tupakoitsija kuolee
ennenaikaisesti tupakasta johtuviin sairauksiin. Tupakoitsijat kuolevat
keskimäärin 10 vuotta nuorempina kuin tupakoimattomat, ja noin 10 prosenttia
kaikista kuolemista johtuu tupakoinnista.
Ensimmäinen tupakkalaki on säädetty vuonna 1976 ja
nykyinen, voimassa oleva tupakkalaki vuonna 2016. Vuoden 1976 lain mukaan tavoitteena oli
tupakoinnin vähentyminen, vuoden 2016 lain mukaan tupakoinnin loppuminen. Asiantuntijoiden
mukaan tavoite olisi mahdollista saavuttaa vuonna 2030, jos käyttöön otetaan
uusia tupakointia rajoittavia ja ehkäiseviä toimenpiteitä sekä tarjotaan
entistä tehokkaampaa tukea tupakoinnin lopettamiseen.
Tupakkalakia on vuodesta 1976 lähtien muutettu yhteensä
lähes 40 kertaa ja eteneminen kohti päämäärää
vaatii yhä useita muutoksia tupakkalainsäädäntöön. Eduskunnan käsiteltävänä on hallituksen
esitys 141/2021, jossa keskeisenä on vaatimus geneerisistä eli yksivärisistä tuotepakkauksista. Samalla kiellettäisiin tuotteet, jotka on tarkoitettu saamaan tupakkatuotteelle
aikaan tunnusomainen tuoksu tai maku. Tupakointi kiellettäisiin
leikkikentillä ja yleisillä uimarannoilla. Ehdotetuilla muutoksilla
suojattaisiin väestöä, etenkin pieniä lapsia, passiivisen tupakoinnin
haitoilta.
Ehdotetut muutokset on tarkoitettu tulemaan voimaan
1.1.2022. Tuotteiden ja niiden vähittäismyyntipakkausten yhdenmukaistamista
koskeva sääntely tulisi kuitenkin voimaan vasta 1.1.2023. Tupakkateollisuus on
vastustanut tiukasti tätä sääntelyä, erityisesti geneerisiä pakkauksia.
" Tupakka ja
laki - kohti savutonta ja nikotiinitonta Suomea". Mitä tehtäisiin vuonna 2030, jos
tupakoitsijoita on alle 5 prosenttia väestöstä?
Silloinkin nikotinisteja olisi 200.000-300.000, joten
nikotiinituotteiden käyttö ei olisi suinkaan loppunut. En ole huomannut, että tätä olisi käsitelty
yksityiskohtaisesti.
Voidaan sanoa, että eteneminen kohti nollatilannetta olisi
mahdollista siksi, että asenteet tupakkaa kohtaan ovat muuttuneet. Nikotiinituotteiden käyttäjät kuuluvat
yhteiskunnan vähäväkisiin. Kun aloitin
ensimmäisen oikeudenkäynnin vuonna 1988, jyrkiksi vastustajiksi ryhtyivät
lakimiehet ja suuri osa lääkäreistä ja median edustajat. Nykyisin koulutetut ihmiset eivät enää polta,
eivät liioin toimittajat eivätkä poliitikot.
Tupakan myynti kai kiellettäisiin elintarvikeliikkeissä ja
keskitettiin erityismyymälöihin Alkon tapaan.
Kielto voitaisiin ehkä toteuttaa portaittain samalla tavoin
kuin Uudessa Seelannissa: ensin ikäraja 20 vuoteen, seuraavana vuonna 21
vuoteen jne.
Tupakkaa ehkä säänneltäisiin osittain samalla tavoin kuin
huumeita. Nikotiinituotteet sisällytettäisiin
vuoden 2008 huumausainelain sääntelyyn ja nikotiinituotteiden hankkiminen ja
käyttö kriminalisoitaisiin lisäyksellä rikoslain 50 lukuun. Sääntely olisi erittäin monimutkaista jo
lainsäädäntöteknisestikin.
" Tupakka ja laki”. Sääntely olisi vaikeaa, ja on varmaa, että tupakkateollisuus käyttäisi kaikki keksimänsä keinot uudistuksen torjumiseksi. Yhtiöt vastustavat ja jarruttavat sääntelyn etenemistä. Ne tulevat myös kiertämään ja rikkomaan kieltoa. Kansainvälinen tupakkateollisuus ei halua, että Suomi antaisi esimerkin muille maille.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti