Ylilääkäri Risto Ollin mukaan rokotevastaisuus vaikuttaa nuorempien ikäluokkien halukkuuteen ottaa koronarokote. Taustalla on voimakkaita persoonia, joilla on aikaa ja halua tuoda omaa ideologiaansa esille sosiaalisessa mediassa. Valitettavasti heidän joukossaan on myös terveydenhuollon ammattihenkilöitä. Toiminnan taustalla voi olla myös taloudellisia motiiveja, Olli sanoo. Ollin mukaan rokotteiden vastustajat ovat liikkuneet kouluilla jakamassa oppilaille lehtisiä, joissa kehotetaan jättämään rokote ottamatta ja pyydetään toimittamaan lehtinen vanhemmille, jotta he ilmoittaisivat terveydenhuoltoon, ettei heidän lapsiaan saa rokottaa.
Rokotteiden vastaista toimintaa on näkynyt viime aikoina etenkin Varsinais-Suomessa. Koronakritiikkiä on levitetty verkossa ja lisäksi koronaa vähätteleviä sekä koronarokotteiden vastaisia lehdyköitä on jaettu postiluukkuihin ja kiinnitetty autojen tuulilaseihin.
On oletettava, että tällä menettelyllä on ollut vaikutusta rokotteista kieltäytymiseen ja sitä kautta myös ihmisten sairastumisiin ja kuolemiin. Julkisuudessa tätä on pidetty valitettavana, mutta rokotekriittisten oikeudellisesta vastuusta ei ole puhuttu. Katsotaanpa korkeimman oikeuden ratkaisua 1994:101:
”A oli luontaishoidon asiantuntijana esiintyen ja tietoisena siitä, että sokeritautia sairastaneen lapsen vanhemmat luottivat häneen ja noudattivat hänen ohjeitaan, neuvonut vanhempia korvaamaan lapsen hoidossa lääkärin määräämän insuliinihoidon niin sanotulla kuhnehoidolla. Sairauden pahennuttua A, joka oli henkilökohtaisesti tullut hoitamaan lasta ja tuolloin havainnut tämän olevan hälyttävässä kunnossa, oli lisäksi laiminlyönyt huolehtia siitä, että lapsi olisi ajoissa saanut insuliinia tai saatettu sairaa-lahoitoon, seurauksin, että lapsi oli kuollut.
A, joka tosin ilmeisesti itse oli uskonut hoitomuotonsa tehokkuuteen, ei ollut voinut nojautua puolueettomaan tietoon tai perusteeseen, joka olisi horjuttanut käsitystä, että sokeritaudissa insuliinihoito oli välttämätön ja ettei se ollut korvattavissa kylpyhoidoilla. Hänen katsottiin syyllistyneen kuolemantuot-tamukseen, josta rangaistukseksi tuomittiin kuusi kuukautta vankeutta ehdollisena.”
Korkeimman oikeuden ratkaisu voisi soveltua myös rokotekriittisten asemaan. Jos on selvää, että tietyn rokotekriitikon menettely on ollut syy-yhteydessä jonkun ihmisen tai joidenkin ihmisten sairastumiseen tai kuolemaan, rikoslain säännökset olisi otettava käyttöön. Rikoksia olisivat lähinnä vammantuottamus tai kuolemantuottamus. Meillä tarvittaisiin korkeimman oikeuden ennakkopäätös tästä vastuukysymyksestä.
Luultavasti enemmän kuin rokottamattomien aiheuttamia välillisiä kuolemia on rokotettujen sairastuneiden aiheuttamat välilliset kuolemat toisille tartuttaessaan muille tautia. Pitäisikö heitäkin rangaista? Koronarokotushan ei estä taudin leviämistä, se on vain ennakollista geeniterapia hoitoa muumamaksi kuukaudeksi, jos sattuu taudin saamaan.
VastaaPoistaEnemmän olisin vielä huolissani siitä, kun terveydenhuolto ei kykene vastamaan laissa määrättyihin aikoin esim. hoitotakuusta ja potilaita kuolee, tai kun Kelan päätökset viivästyvät ja niiden seurauksena välillisesti ihmiset kuolevat, niin eikö sama korvaussysteemi pitäisi kohdistua viranomaisiin, joiden syystä tai toisesta virheiden takia ihmishenkiä menetetään? Tämä on pitkään ihmetyttänyt, että viranomainen virheitä tehdessään pääsee aina kuin koira veräjästä olkapäitä kohautellen ja huokaisten "voi voi se kuoli". Seuraan vastaatko koskaan. Yleensä lakimiehet, viranomaiset eivät tällaisiin keskusteluihin lähde.