Sosiaalisen median toissijainen merkitys

A. Rikosten täyttymishetki

Tupakkayhtiöt ovat markkinoineet kevytsavukkeita vuosina 2002 – 2021 käyttäen muun muassa nimityksiä ”Blue”, ”Silver” ja ”Gold”, jotka ovat korvanneet sanat ”kevyt”, ”light”, ”mieto” ja ”mild”.  Yhtiöt ilmoittivat jo vuonna 2001 ryhtyvänsä tähän kevytsavukekiellon kiertämiseen.  Yhtiöt ovat syyllistyneet harkitusti lukuisiin rikoksiin.  Toteutuneita rikoksia ovat olleet

-          törkeä terveyden vaarantaminen, törkeän pahoinpitelyn yritys, täytetty törkeä pahoinpitely, murhayritys ja täytetty murha sekä

-          markkinointirikos ja tupakan markkinointirikos.

Rikokset ovat täyttyneet silloin, kun tupakkayhtiöt ovat valmistaneet uusilla kevytnimikkeillä varustettuja savukkeita ja laskeneet ne liikkeelle.  Mitään muuta menettelyä näiden rikosten täyttyminen ei ole vaatinut.

Tämän jälkeen yhtiöt ovat tehostaneet menettelyään muun muassa sosiaalisen median avulla.  Sosiaalisessa mediassa on ilmestynyt esityksiä, joiden laatijoina ovat olleet tupakkayhtiöiden palkkaamat vaikuttajat.  Tämä on ollut tupakkayhtiöiden harjoittamaa markkinointia. 

Lisäksi mediatileillä on ilmestynyt tupakoitsijoiden kirjoituksia, joista on voitu päätellä, että kuluttajat ovat omaksuneet tiedot kevytsavukkeiden uusista nimistä.  Tupakkayhtiöissä on seurattu tarkasti näitä kirjoituksia, jotka ovat kertoneet markkinoinnin onnistumisesta.

Rikostunnusmerkistöjen kannalta sosiaalinen media ei ole ollut eikä ole välttämätön.  Rikokset ovat täyttyneet pelkästään kevytsavukkeiden liikkeelle laskemisella, vaikka sosiaalista mediaa ei olisi milloinkaan ollut olemassakaan.

 

B. Rikostunnusmerkistöt

1. Vakavat rikokset

Tähän tutkintapyyntöön liitettyjen todisteiden mukaan tupakkayhtiöiden edustajat ovat vuosina 1972 – 2021 syyllistyneet erittäin suureen määrään rikoksia.  Kevytsavukkeiden liikkeelle laskeminen ja markkinointi ovat täyttäneet ja täyttävät yhä seuraavat vakavat rikostunnusmerkistöt:

-          törkeä terveyden vaarantaminen, törkeän pahoinpitelyn yritys, täytetty törkeä pahoinpitely, murhayritys ja täytetty murha.

Kihlakunnansyyttäjä Anja-Riitta Rinkinen katsoo 13.9.2018 tekemässään päätöksessä, ettei törkeä terveyden vaarantaminen tule kyseeseen:

”Törkeää terveyden vaarantamista koskeva lainkohta ei sovellu tapaukseen. Säännöksen soveltaminen edellyttää, että ihmisen käytettäväksi tarkoitettu aine on saatettu tahallaan terveydelle vaaralliseksi myrkyttämällä tai muulla vastaavalla tavalla.”

Rinkisen ratkaisu on väärä.  Kevytsavukkeet on saatettu tahallaan terveydelle vaarallisiksi valmistamalla savukkeet niin, että ne antavat polttokoneissa alhaiset terva-, häkä- ja nikotiiniarvot ja tupakoitaessa moninkertaiset myrkkymäärät. 

Rinkinen on lisäksi sivuuttanut keskeisen osan rikoslain 34 luvun 4 §:n sisällöstä.  Tämä lainkohta ei anna mahdollisuuksia saivartelulle:

                      ”Joka

                      1) - -

                      2) levittää vakavaa sairautta.”

Rikoslain 34 luku on säädetty ihmisten hengen ja terveyden suojaamiseksi, jonka vuoksi vakavien sairauksien levittäminen kuuluu ilman muuta lain soveltamispiiriin.

Kihlakunnansyyttäjä Rinkinen on vapauttanut tupakkayhtiöiden edustajat aivan täysin.  Hänen mukaansa törkeä pahoinpitely ja murha sulkeutuvat pois, koska nikotiini aiheuttaa riippuvuutta.  Tällainen perustelu ei ole tullut mieleen kenellekään niistä kymmenistä juristeista ja muista asiantuntijoista, jotka ovat perehtyneet kevytsavukkeista kertyneeseen näyttöön.

 

2. Markkinointirikokset

Antaessaan väärän kuvan tuotteistaan tupakkayhtiöt ovat syyllistyneet ja syyllistyvät yhä rikoslain 30 luvun 1 §:ssä kriminalisoituun markkinointirikokseen.  Väärä kuva syntyy ja markkinointirikos täyttyy jo sillä hetkellä, kun ”Blue”, ”Silver”, ”Gold” tai muulla kevytsavukkeiden vakiintuneella uusionimellä varustettu savuke on valmistettu ja laskettu liikkeelle.  Sen jälkeen yhtiöt ovat tarkkailleet sosiaalista mediaa nähdäkseen, miten hyvin markkinointi on onnistunut.

Vuosina 2016 – 2021 tupakkayhtiöt ovat syyllistyneet ja syyllistyvät jatkuvasti myös tupakkalain 111 §:ssä säädettyyn tupakan markkinointirikokseen.  Tupakan markkinointi on kokonaan kiellettyä tupakkalain 68 §:ssä, joten tämä rikos ei edellytä harhaanjohtavien tietojen levittämistä.  ”Blue”-, ”Silver”- ja ”Gold”-nimisten savukemerkkien liikkeelle laskeminen on sellaisenaan markkinointia ja sosiaalisessa mediassa esiintyneet kirjoitukset osoittavat, että markkinointi on ollut tehokasta.

Markkinointirikokset ovat täyttymisensä jälkeen muuttuneet vakaviksi rikoksiksi sillä perusteella, että tupakkayhtiöt ovat laiminlyöneet varoitusvelvollisuutensa.  Kun sosiaalisessa mediassa on ilmestynyt kirjoituksia ”kevytsavukkeista”, yhtiöiden olisi heti pitänyt ilmoittaa kirjoittajille, että ”kevytsavukkeet” ovat enemmistölle tupakoitsijoista monin verroin tappavampia kuin muut savukkeet.

 

 

C. Maailmanlaajuinen strategia

Tupakkayhtiöiden some-markkinointia on käsitelty Kauppalehdessä 24.5.2019:

”Tupakkateollisuus kouluttaa omia brändilähettiläitä: ’Tämä on nykypäivän tupakkamarkkinointia’

Sosiaalinen media tarjoaa alustan myös tupakkamainonnalle vaikuttajien kautta.        

Tupakkateollisuus hyödyntää porsaanreikää, joka mahdollistaa tupakkatuotteiden mainostamisen Facebookissa, Instagramissa, Snapchatissa ja Twitterissä vastoin niiden omia käytäntöjä. Se onnistuu valjastamalla nanovaikuttajat eli pienet, noin 2000 - 3000 seuraajaan somettajat brändilähettiläiksi.”             

Markkinointi-lehdessä 27.5.2019 lukee:

”Suomessa tupakan markkinointi on laitonta – somessa lakikin on voimaton

27.5.2019  11:06                         MARKKINOINTI

Suomessa kaikenlainen tupakkatuotteiden markkinointi on kielletty, ja se koskisi myös tilannetta, jossa bloggaaja pössyttelisi hashtagilla #kaupallinen yhteistyö, mutta mitä sanoo laki, jos Instagramissa yksityishenkilö, jolla on 2000 - 3000 seuraajaa, kertoo positiivisesti tupakkatuotteiden käyttökokemuksistaan?  Laki sanoo, että tupakkatuotetta, tupakan vastiketta, tupakointivälinettä, tupakkajäljitelmää, sähkösavuketta tai nikotiininestettä ei saa markkinoida.

Silti laki on voimaton somen vaikuttajamarkkinoinnin edessä.

Nopealla Instagram-haulla löytyy nopeasti avoimia suomalaisia tilejä, joilla on noin 2000–3000 seuraajaa, ja joiden ylläpitäjät näyttävät erityisesti tykkäävän sähkötupakasta. Ruotsista löytyy jo vaikuttaja, joka kertoo reilusti olevansa vapepromoottori.”

Suomessa toimivat tupakkayhtiöt Philip Morris, British American Tobacco ja Imperial Tobacco käyttävät some-markkinointia maailmanlaajuisesti:

 

“As reported by The New York Times in August 2018, tobacco companies have paid social media influencers to promote cigarettes on platforms including Facebook, Instagram and Twitter as part of a marketing strategy documented in more than 40 countries. The influencers are usually young, attractive and have large social media followings. These social media campaigns have been viewed more than 25 billion times worldwide, according to social media analytics.”

 

”Tupakkayhtiöt ovat maksaneet sosiaalisen median vaikuttajille savukkeiden myynnin edistämisestä.”

”Dokumentoitu yli 40 maassa” – tässä luettelossa mainitaan myös Suomi.

 

 

D. Väärä käsitys menettelyn luvallisuudesta

Kauppalehden ja Markkinointi-lehden artikkelien mukaan some-markkinointi on sallittua:

”laissa on porsaanreikiä”

”laki on voimaton”

Lakia ei voida tulkita näin.  Kyseessä on selvästi tupakkayhtiöiden harjoittama savukkeiden markkinointi.  Edellä siteerattujen esitysten mukaan yhtiöiden markkinointi tulisi ilmeisesti kyseeseen vain, jos savukkeita mainostaisivat joko tupakkayhtiöiden omien markkinointiosastojen palkatut työntekijät tai tupakkayhtiöiden palkkaamat mainostoimistot.  Sosiaalisessa mediassa mainontaa suorittavat tupakkayhtiöiden palkkaamat some-vaikuttajat.  Kyseessä on nytkin tupakkayhtiöiden harjoittama markkinointia eikä mikään muu.  Puhe lain voimattomuudesta on virheellistä ja suorastaan naiivia. 

Edellä mainitussa Kauppalehden artikkelissa 24.5.2019 todetaan myös:

”Philip Morrisin vastineessa joukkokirjeelle ilmoitetaan, että digitaaliset kanavat ovat sille tärkeitä väyliä informoida tupakoijia perinteistä tupakkaa vähemmän haitallisesta vaihtoehdosta.”

Philip Morris ilmoittaa tässä avoimesti informoivansa digitaalisissa kanavissa tupakoijia vähemmän haitallisesta vaihtoehdosta.  Tässä Philip Morris -yhtiö tunnustaa täten rikkovansa 30.9.2002 voimaan tullutta kevytsavukekieltoa ja syyllistyvänsä myös rikoslain 30 luvun 1 §:ssä ja tupakkalain 111 §:ssä säädettyihin markkinointirikoksiin.  Philip Morrisin osuus Suomen savukemarkkinoista on suurempi kuin kahden muun yhtiön, joten tunnustetut rikokset ovat merkittäviä.  Poliisi pystyisi helposti hankkimaan tästä tarkan näytön.

 

E. Esimerkkitapaus vuodelta 2014

Tutkintapyyntöön kuuluvina todisteina on 16.2.2021 päivätyssä muistiossa siteerattu tupakoitsijoiden kirjoituksia sosiaalisessa mediassa vuosilta 2002 – 2021.  Tähän voidaan ottaa lisäksi Instagram-kirjoitus, joka sisällöltään voisi olla Philip Morris Finland Oy:n harjoittamaa markkinointia:

”Lasse Lehtinen

30.03.2014

Kevytsavukkeet ovat ehkä parempi vaihtoehto Teille.  Kevytsavukkeissa on huomattavasti vähemmän tervaa, joka on keuhkosyövän riskitekiöitä.

Philip Morris tarjoaa monia kevyitä vaihtoehtoja, kuten esimerkiksi Marlboro Gold, tai jos tahtoo lenkkeillä raikkaasti, niin Chesterfield Menthol. Menthol-aromissa on keuhkoja avaavaa ja raikastavaa aromia, joka takaa ikimuistoisen elämyksen metsän tuoksuista.

Lisäksi kevytsavukkeet eivät aiheuta nimeksikään riippuvuutta.”

Kirjoittajaksi merkitty Lasse Lehtinen voisi olla mies, joka oli Amer-Tupakan (Philip Morrisin lisenssinhaltija) palveluksessa vuosina 1990 - 1993 ja joka markkinoi Philip Morrisin tuotteita vuosina 1990 – 2004.  Tällä perusteella on mahdollista, että Lehtinen toimi vielä vuonna 2014 yhteistyössä Philip Morrisin kanssa.

Jos kyseinen kirjoittaja on eri henkilö kuin Amer-Tupakan Lehtinen, hänen kannanottonsa voidaan nähdä esimerkkinä siitä, että kevytsavukkeiden kuluttajiin suuntautuva markkinointia on ollut tehokasta. Tämän vuoksi tupakkayhtiöiden olisi pitänyt heti lähettää Lehtiselle varoitus siitä, että valtaosa tupakoitsijoista saa kevytsavukkeista huomattavasti enemmän tervaa kuin tavallisista savukkeista.

 

F. Philip Morrisin Marlboro Gold

Kevytsavukkeet kiellettiin vuoden 2001 EU-direktiivissä ja sitten Suomen tupakkalaissa vuonna 2002.  Tässä vaiheessa Philip Morrisin tuotteita kauppasi Suomessa Amer-Tupakka Oy vuonna 1961 solmitun lisenssisopimuksen nojalla.

Amer-Tupakka varautui etukäteen kiellon voimaan tuloon.  Iltalehden haastattelusta 17.5.2001 Amer Oy:n markkinointipäällikkö Harri Knuutinen sanoi näin:

”Uskon, että tuotteet jäävät.  Nimiä täytyy muutella, vaikkapa Kulta-Marlboroksi.  Tiedossa tämä on ollut jo pari vuotta.”

Amer-Tupakka alkoi todella heti vuonna 2002 markkinoida nimenomaan ”Kulta-Marlboroa”.  Sosiaalisessa mediassa on tästä ollut jatkuvasti kirjoituksia.  Edellä mainitussa 16.2.2021 päivätyssä muistiossa tästä seuraavia esimerkkejä:

19.06.2009: MARLBORO, SININEN ''laimein''

Vihreävalkoinen (Light Menthol, nykyään White Mint); Kultainen/valkoinen (Light, nykyään Gold) ...

 

klo 12:03 | 29.4.2018

Eilen kassalla kuultua ja nähtyä: yksi asiakas pyysi valkoisen mallun, seuraava pyysi kultaisen mallun. Molemmat saivat saman Malrboro Lights -askin, joka kai lienee nykyään nineltään Gold?

klo 13:08 | 21.5.2020

Joku sininen aski tai Mariborin valkokultaisen askin lighttia.

2021

·         Kultainen/valkoinen (Light, nykyään Gold)

Marlboron savukkeita saa Suomessa seuraavanlaisissa aromeissa:

·         Punainen (Full Flavor) 10 mg tervaa, 0,8 mg nikotiinia, 10 mg häkää

·         Vihreä (Menthol) (Myyminen lopetettu 20.5.2020) 10 mg tervaa, 0,7 mg nikotiinia, 10 mg häkää

·         Vihreävalkoinen (Light Menthol, nykyään White Mint) 8 mg tervaa, 0,6 mg nikotiinia, 9 mg häkää

·         Kultainen/valkoinen (Light, nykyään Gold)

 

Amer-Tupakka vuosina 2002 – 2004 ja Philip Morris Finland vuosina 2004 – 2021 ovat jatkaneet kevytsavukkeiden markkinointia, yhtiöt ovat kaupanneet Marlboro Lights -savukkeita nimellä Marlboro Gold.  Tämäkin menettely täyttää kaikki edellä luetellut rikostunnusmerkistöt.

 

G. RL 30:1:n ja TupakkaL 111 §:n mukaisten markkinointirikosten täyttymishetki

Tupakkayhtiöt syyllistyvät markkinointirikoksiin jo silloin, kun laskevat liikkeelle kevytsavukkeita.  Tämän mukaan Philip Morris Finland Oy:n edustajat ovat olleet syypäitä kevytsavukkeiden markkinointiin jo siitä lähtien, kun ryhtyvät kauppaamaan Marlboro Gold -nimisiä savukkeita.  Some-kirjoitukset kuuluvat nekin markkinointiin, mutta eivät ole välttämättömiä.

Esimerkkinä voidaan mainita myös British American Tobacco Finland Oy:n Pall Mall -savukkeet.  Näistä savukkeista on tälläkin hetkellä yleisölle avoimella internetsivulla seuraava kuvaus:

Pall Mall Aromit Suomessa

·         Punainen (Red/Fullflavor)

·         Sininen (Blue/Light)

·         Oranssi (Gold/Light)

·         Tummanvihreä (Menthol Full)

·         Vihreä (Menthol Regular)

·         Vaaleanvihreä (Extra menthol Mild)

 

Tämä riittää rikoslain 30:1:n ja tupakkalain 111 §:n tunnusmerkistöjen täyttymiseen.  Some-esitykset lisäävät markkinoinnin tehoa, mutta rikokset ovat olemassa jo ennen niitä.

Kevytsavukerikoksia koskeva esitutkinta olisi järkevää aloittaa rikoslain 30 luvun 1 §:n ja tupakkalain 111 §:n mukaisten markkinointirikosten tunnusmerkistöistä.  Näiden rikosten kautta tutkijat alkaisivat päästä perille tupakkakysymyksestä, joka on erittäin laaja ja kansainvälisten tupakkayhtiöiden strategioihin perustuva. 

Lisäksi tutkijat voisivat saada apua markkinointia tuntevilta viranomaisilta.  Tutkijat voisivat heti esitutkinnan alussa pyytää lausunnot kuluttaja-asiamieheltä ja sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirastolta.  Mikäli lausunnot tukisivat tutkintapyyntöä, esitutkinnalla olisi hyvä perusta.

 

 

 

H. Suomen historian suurin rikos

Oikeuslaitoksessa tupakan käsittelyyn on vuodesta 1988 saakka vaikuttanut se, että tupakkakysymykset eivät ole kuuluneet ratkaisijoiden ammattitaidon eivätkä asiantuntemuksen piiriin.  Ratkaisijat eivät ole tienneet mitään, mutta luulleet sitäkin enemmän. 

Merkittävä seikka on ollut myös tupakkarikosten yletön laajuus.  Hylkäävien päätösten syihin on olennaisena kuulunut käsitys, että tupakkayhtiöiden menettelyn tuomitseminen räjäyttäisi koko oikeuslaitoksen.  Tämä käsitys on väärä.  Yksi oikeudenkäynti ei vahingoittaisi millään tavoin oikeuslaitosta, olkoonkin, että juttu olisi suuri ja kauaskantoinen.  Oikeudenkäynnissä asia voitaisiin aivan hyvin rajata muutaman elossa olevan syytetyn menettelyyn.  Oikeudenkäynti olisi kyllä työläs ja useita vuosia kestävä, mutta sen aikana muu oikeuselämä jatkuisi aivan tavalliseen tapaan.  Voidaan sanoa, että tupakkayhtiöiden menettelyn tutkiminen aiheuttaisi vaivaa ja epämukavuutta.  Hylkäävä ratkaisu olisi vaivaton, nopea ja mukava.

Punnittaessa keskenään mukavaa ratkaisua ja oikeaa ratkaisua on syytä muistaa, että kevytsavukkeet vammauttavat ja tappavat yhä ihmisiä.  Todisteet sisältävät näytön kyynisestä ja moraalittomasta joukkomurhasta.  Sikäli kuin oikeuslaitoksessa asia lakaistaan maton alle, tehdylle joukkomurhalle annetaan synninpäästö ja joukkomurhan jatkamiselle valtakirja.  Tämä seikka pitäisi ottaa ratkaisuja pohdittaessa vakavaan harkintaan.

Kevytsavukkeita koskevan tutkintapyynnön käsittely Suomen oikeuslaitoksessa on ollut tähän saakka ala-arvoista.  Ylikomisario Tero Haapala ja kihlakunnansyyttäjä Anja-Riitta Rinkinen ovat sivuuttaneet täysin tutkintapyyntöön liitetyn näytön, tehneet ratkaisunsa pelkkien luulojensa nojalla ja pyörittäneet tämän jälkeen päätöksensä eteen jonkinmoisia ”perusteluja”.  Mikäli apulaisvaltakunnansyyttäjä Jukka Rappe ja valtionsyyttäjä Mikko Männikkö lukevat jutun aineiston, he ovat oikeuslaitoksessa ensimmäiset asiaan perehtyneet.  Lukemisen jälkeen olisi syytä miettiä, mikä oikeudellinen ja yhteiskunnallinen merkitys on toisaalta oikealla ja toisaalta mukavalla ratkaisulla.