Tiivistelmä kevytsavukehistoriasta

Tämä esitys sisältää tiivistelmän 14.12.2020 julkaistusta 42-sivuisesta kevytsavukehistoriikista.

Suomen tupakkayhtiöt laskivat vuosina 1972 – 2002 liikkeelle savukkeita tuotenimillä ”kevyt”, ”light”, ”erittäin kevyt”, ”extra light”, "ultra light", ”mieto”, "mild", ”extra mild”, ”vähätervainen”, "low tar" ja ”low nicotine”.  Kevytsavukkeet valmistettiin niin, että ne tuottivat viranomaisten testikoneissa vain vähäiset myrkkyarvot, mutta tupakoitaessa savu sisälsi huomattavasti enemmän haitta-aineita.  Tupakoitsija, joka poltti päivässä savukkeita yhden askin, tuli tavallaan polttaneeksi 5 - 40 askia.  Mainoksissa ja savukerasioissa tupakkayhtiöt ilmoittivat testikoneissa mitatut vähäiset häkä-, terva- ja nikotiinipitoisuudet, eivätkä niitä määriä, jotka tupakoitsijat saivat elimistöönsä.

 

Tämän tyyppistä harhautusta on rikosoikeuden klassisissa opeissa kuvattu venäläisen ruletin avulla:

-          A antaa B:lle revolverin sanoen, että aseessa on viisi tyhjää patruunapesää ja vain yksi kova panos.  B pyöräyttää rullaa, panee piipun ohimolleen ja vetää liipaisinta.  Jos panos sattuu kohdalle, B kuolee, mutta A ei ole syyllistynyt mihinkään rikokseen.  B on ottanut tietoisesti riskin, jonka suuruus on 1:6.

-          A on kuitenkin voinut valehdella.  Aseessa onkin viisi kovaa panosta ja vain yksi tyhjä pesä.  Jos B nyt kuolee, A on syypää murhaan.  B ei varmastikaan olisi ottanut riskiä, joka suuruus on 5:6.

 

Rettig totesi vuonna 1980 markkinatuomioistuimelle Suomen Tupakan ”Kevytsavuke 1:stä”:     ”Tuotetunnus ’1’ on harhaanjohtava, koska kuluttajat erehtyvät luulemaan, että savukelaatu ’1’ sisältää vain 1 mg tervaa ja/tai 0.1 mg nikotiinia ja että savukelaatu ’1’ olisi (jopa) melkein haitaton.”

 

Kevytsavukkeiden polttajia oli vuosina 1972 – 2002 yli 600.000, nämä savukkeet tappoivat yli 50.000 tupakoitsijaa ja lisäksi vahingoittivat satojen tuhansien tupakoitsijoiden terveyttä.  Kevytsavukkeiden liikkeelle laskeminen täytti seuraavat vakavat rikostunnusmerkistöt: törkeä terveyden vaarantaminen, törkeän pahoinpitelyn yritys, täytetty törkeä pahoinpitely, murhayritys ja täytetty murha.

 

Kevytsavukemarkkinointi kiellettiin kuluttajia harhaanjohtavana Euroopan unionin vuoden 2001 tupakkatuotedirektiivissä (2001/37/EY), hallituksen esityksessä 40/2002 vp., vuoden 1976 tupakkalain 7a §:ssä, vuoden 2016 tupakkalain 33 §:ssä ja EU-tuomioistuimen ratkaisussa 10.12.2002. Nämä säännökset sisältävät selkeän näytön siitä, että kevytsavukkeet olivat ennen vuoden 2002 kieltoa harhauttaneet kuluttajia, ja nämä säännökset olisi otettava lähtökohdiksi arvioitaessa murhia ja muita rikoksia.    – Lähtökohtana olisi käytettävä myös Helsingin hovioikeuden vuonna 2010 antamaa tuomiota, jossa hovioikeus toteaa: ”Tupakkateollisuuden käyttämillä kevyt - mild - light -laatumääreillä oli ollut ratkaiseva merkitys näiden savukkeiden suosiolle, ja kevytsavuke -nimikkeellä oli neutraloitu tehokkaasti tieto savukkeiden haitallisuudesta (Matti ja Arja Rimpelä).”     - Rikostutkinnassa olisi näyttönä pidettävä myös tupakkayhtiöiden omia luonnehdintoja kevytmarkkinoinnista: ”huijaus”, ”hämäävä tieto ja ”kaupallinen kikkailu, jolla on johdettu kuluttajaparat harhaan.” 

 

Kihlakunnansyyttäjä Anja-Riitta Rikinen katsoi 13.9.2018 päätöksessään, ettei 34 asiantuntijan 21.9.2017 tekemä tutkintapyyntö antanut aihetta esitutkintaan.