Tämä esitys sisältää tiivistelmän 14.12.2020 julkaistusta 42-sivuisesta kevytsavukehistoriikista.
Suomen
tupakkayhtiöt laskivat vuosina 1972 – 2002 liikkeelle savukkeita tuotenimillä
”kevyt”, ”light”, ”erittäin kevyt”, ”extra light”, "ultra light",
”mieto”, "mild", ”extra mild”, ”vähätervainen”, "low tar"
ja ”low nicotine”. Kevytsavukkeet
valmistettiin niin, että ne tuottivat viranomaisten testikoneissa vain vähäiset myrkkyarvot, mutta tupakoitaessa savu sisälsi huomattavasti enemmän
haitta-aineita. Tupakoitsija, joka
poltti päivässä savukkeita yhden askin,
tuli tavallaan polttaneeksi 5 - 40 askia. Mainoksissa ja savukerasioissa tupakkayhtiöt
ilmoittivat testikoneissa mitatut vähäiset häkä-, terva- ja
nikotiinipitoisuudet, eivätkä niitä määriä, jotka tupakoitsijat saivat elimistöönsä.
Tämän tyyppistä harhautusta on rikosoikeuden
klassisissa opeissa kuvattu venäläisen ruletin avulla:
-
A antaa B:lle revolverin sanoen,
että aseessa on viisi tyhjää patruunapesää ja vain yksi kova panos. B pyöräyttää rullaa, panee piipun ohimolleen
ja vetää liipaisinta. Jos panos sattuu
kohdalle, B kuolee, mutta A ei ole syyllistynyt mihinkään rikokseen. B on ottanut tietoisesti riskin, jonka suuruus on 1:6.
-
A on kuitenkin voinut
valehdella. Aseessa onkin viisi kovaa
panosta ja vain yksi tyhjä pesä. Jos B
nyt kuolee, A on syypää murhaan. B ei varmastikaan olisi ottanut riskiä, joka
suuruus on 5:6.
Rettig
totesi vuonna 1980 markkinatuomioistuimelle Suomen Tupakan ”Kevytsavuke 1:stä”: ”Tuotetunnus ’1’ on harhaanjohtava, koska kuluttajat erehtyvät luulemaan, että
savukelaatu ’1’ sisältää vain 1 mg tervaa ja/tai 0.1 mg nikotiinia ja että
savukelaatu ’1’ olisi (jopa) melkein
haitaton.”
Kevytsavukkeiden
polttajia oli vuosina 1972 – 2002 yli 600.000, nämä savukkeet tappoivat yli
50.000 tupakoitsijaa ja lisäksi vahingoittivat satojen tuhansien
tupakoitsijoiden terveyttä. Kevytsavukkeiden
liikkeelle laskeminen täytti seuraavat vakavat rikostunnusmerkistöt: törkeä terveyden vaarantaminen, törkeän
pahoinpitelyn yritys, täytetty törkeä pahoinpitely, murhayritys ja täytetty
murha.
Kevytsavukemarkkinointi
kiellettiin kuluttajia harhaanjohtavana Euroopan
unionin vuoden 2001 tupakkatuotedirektiivissä (2001/37/EY), hallituksen esityksessä
40/2002 vp., vuoden 1976 tupakkalain 7a §:ssä, vuoden 2016 tupakkalain 33 §:ssä
ja EU-tuomioistuimen ratkaisussa 10.12.2002. Nämä säännökset sisältävät
selkeän näytön siitä, että kevytsavukkeet
olivat ennen vuoden 2002 kieltoa harhauttaneet kuluttajia, ja nämä säännökset
olisi otettava lähtökohdiksi arvioitaessa
murhia ja muita rikoksia. – Lähtökohtana olisi käytettävä myös Helsingin
hovioikeuden vuonna 2010 antamaa tuomiota, jossa hovioikeus toteaa: ”Tupakkateollisuuden
käyttämillä kevyt - mild - light -laatumääreillä oli ollut ratkaiseva merkitys
näiden savukkeiden suosiolle, ja kevytsavuke -nimikkeellä oli neutraloitu tehokkaasti tieto
savukkeiden haitallisuudesta (Matti ja Arja Rimpelä).” - Rikostutkinnassa olisi näyttönä pidettävä myös
tupakkayhtiöiden omia luonnehdintoja kevytmarkkinoinnista: ”huijaus”, ”hämäävä tieto ja ”kaupallinen kikkailu, jolla on johdettu kuluttajaparat harhaan.”
Kihlakunnansyyttäjä Anja-Riitta Rikinen katsoi 13.9.2018 päätöksessään, ettei 34 asiantuntijan 21.9.2017 tekemä tutkintapyyntö antanut aihetta esitutkintaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti