Filosofian tohtori Lasse Lehtinen
istui 13.10.22 haastateltavana television ”Itse asiassa kuultuna”
-ohjelmassa. Lehtinen on luonut
hämmästyttävän uran: hän on ollut muun muassa poliitikko, toimittaja, kirjailija ja TV-juontaja.
Vähälle huomiolle jäivät Lehtisen ansiot Amer-Tupakan
lobbarina. Lehtinen levitti vuosina
1990-2002 julkisuudessa tupakkateollisuuden sanomaa: savukkeiden syy-yhteys
keuhkosyöpään on epävarma, tupakoitsija saattaa menettää vain kaksi kuukautta
elämän loppupäästä, lääkintöhallituksen virkamiehet ovat suvaitsemattomia
holhoajia, tupakka rinnastuu kahviin ja makeisiin, ympäristön tupakansavu on
haitatonta.
Lehtisen tärkein tehtävä oli estää työpaikkojen
tupakointikielto. Hänelle annettiin 10
miljoonan markan budjetti ja seitsemän avustajaa. Lehtinen onnistuikin viivyttämään kieltoa
kaksi ja puoli vuotta ja hänen panoksensa oli ratkaiseva siinä, että ravintolat
jäivät vielä pitkäksi ajaksi savullisiksi.
Tämän Lehtinen kertoo nimenomaisesti vuonna 1997 ilmestyneessä
teoksessaan ”Luotettavat muistelmat II”.
Muistelmissaan Lehtinen ei mainitse, että tupakointikiellon viivyttäminen
aiheutti ihmishenkien menetyksiä 1 000–1 500 kappaletta ja yhteiskunnalle ja
työnantajille yli miljardin lisälaskun. Lehtinen
tiesi tarkasti, mitkä arvot olivat
vaakalaudalla: toisaalta Philip Morrisin ja Amerin liikevoitot, toisaalta
ihmisten henki ja terveys ja veronmaksajille aiheutuneet suhteettomat
kustannukset. Voimme todeta, että Lasse Lehtinen kuuluu Suomessa tärkeimpiin
yhteiskunnallisiin vaikuttajiin.
Olen seurannut alusta asti suurta tupakkaoikeudenkäyntiä ja ollut suuresti pettynyt, miten asiantuntematon Suomen oikeuslaitos on ollut. Luen juuri nyt suurella mielenkiinnolla, kuin trilleriä ikään, uusinta kirjaanne "Kovempaa peliä". On uskomatonta, miten asiaa on käsitelty oikeudessa. Opiskelin itsekin aikanaan Helsingin yliopiston oikeustieteellisessä tiedekunnassa sieltä kuitenkaan perheen perustamisen jälkeen koskaan valmistumatta. Innostuin Teidän luennoillanne erityisesti ja suoritinkin Siviili I:n hyvin arvosanoin. Olitte tosin aika pelottava nuoren opiskelijanaisen silmin. Nyt kun luen tekstiänne, olen sitä mieltä, että jopa minusta olisi kuitenkin voinut tulla aivan kelvollinen lakinainen, jos muutkaan eivät tuon viisaampia olleet. Olette tehneet todella arvokasta työtä ja olen puolestanne äärimmäisen pettynyt tuomareihin. Kirjaanne lukiessa kyllä romuttuu käsitys oikeuslaitoksen riippumattomuudesta ja puolueettomuudesta. Luen sen lähiaikoina jännityksellä loppuun, vaikka lopputuloksen tiedänkin. Ikuisesti ihailen pyyteetöntä työtänne.
VastaaPoista