keskiviikko 6. syyskuuta 2017

Keskustelu tupakkateollisuuden päästöhuijauksesta

Hollannin syyteharkintaa koskeva kirjoitukseni oli myös Uuden Suomen Puheenvuorona.  Se sai aikaan seuraavan mielipiteidenvaihdon:


Arkhimedeen Piste
Yhdysvalloissa puhutaan tupakkateollisuuden toimista oikeilla termeillä,ja kuvilla.
Tips from former smokers Tv kampanja sai miljoonat hylkäämään Marlboron.
Toivon mukaan Hollannin homma toistuu Suomessa, jotta rosvot saadaan vastuuseen.



Tahallinen testitulosten/testilaitteiden manipulointi kuluttajan terveyden kustannuksella on rikos. Olisi vihdoinkin aika saada Suomessa langettava päätös tupakkateollisuudelle. Ilman sitä tehdään uusia vastaavia vääristelyjä ym. rahanhankkimistarkoituksessa kuluttajien terveyden kustannuksella.
 
Juha Kuikka
"Sen jälkeen yhtiöt säilyttivät rasioiden vaaleat värit ja alkoivat käyttää nimityksiä ”gold” ym."
Vaikea nähdä, että tuossa olisi tapahtunut rikosta, jos vaaleat värit eivät nimenomaisesti ole olleet kiellettyjä.
Muutoinkin lakia voi rikkoa vain silloin, kun laki on tullut voimaan, ei sitä aiemmin.
Jos harjoittaa luvallista liiketoimintaa, ei siitä pidä joutua rikosoikeudelliseen vastuuseen, muuten ollaan loputtomassa suossa. Valio voitaisiin Suomessa haastaa oikeuteen ihmisten kuolemantuottamuksesta sydän ja verisuonitautien vuoksi j.n.e.
Käsittääkseni lakiin ei myöskään ollut kirjoitettu mitään siitä kuinka filtterit tulee valmistaa. Kyse on silloin siis siitä, että savumittaukset on tarkastajien toimesta tehty virheellisesti. Ei siitä, että tupakkatehtaat olisivat rikkoneet lakia.
Euroopassa on pitkään "naureskeltu" amerikkalaiselle tuotevastuulain terveen järjen ylittävälle tulkinnalle. Olisi suotavaa, ettei sellaisiin ylilyönteihin mentäisi omalla mantereellamme.
 
Mauri Lindgren
Kun lähdetään siitä,että testin kohde on manipuloitavissa testaustilanteessa ,niin miten tämä onnistuu savukkeilla.
Suosittele 
Juha Kuikka
Niin, testaajat eivät ole osanneet simuloida tupakan sauhun imemistä ja se on silloin heidän oma vikansa.

Erkki Aurejärvi
Vaaleat värit eivät ole nimenomaisesti kiellettyjä, mutta kuluttajien harhauttaminen on. Tupakkayhtiöt ovat 1970-luvulta lähtien myyneet tappavia tuotteitaan vähemmän vaarallisina kuin ne ovat ja se on ollut kriminalisoitua jo ennen vuoden 2001 EU-direktiiviä. Tupakkateollisuus on luvallista liiketoimintaa, mutta sitä saa harjoittaa vain tarkoin säännellyin rajoituksin. Savukkeiden pitoisuusmittaukset tehdään kuluttajien turvallisuutta silmällä pitäen ja testikoneiden harhauttaminen on tietysti kiellettyä. Se, että tupakkayhtiöt ovat onnistuneet hämäämään kuluttajien ohella tarkastusviranomaisia, ei tuo yhtiöille minkäänlaista vastuuvapautta.
Juha Kuikka
Toisaalta tulee mieleen, että kun kuluttaja ostaa tupakkaa saadakseen siitä tietyn nikotiiniannoksen, niin kuluttajan kannalta harhauttamista olisi, jos valmistaja ilmoittaisi nikotiinimäärän todellista korkeammaksi.
Lainsäätäjä on painostanut tupakkateollisuutta alentamaan terva- ja nikotiinipitoisuuksia savukkeissa sekä asettanut niille ylärajoja. Sen seurauksena polttajat ovat joutuneet vetämään sauhua posket lommollaan mahdollisimman syvälle saadakseen siitä toivomansa vaikutuksen. Olen melko vakuuttunut, että sellainen on paljon epäterveellisempää kuin vahvojen savukkeiden polttaminen, jolloin tupakan himo tyydyttyy jo kurkun yläosassa kevyellä imaisulla. Lisäksi se posket lommollaan imeminen on myös epämiellyttävämpää polttajallekin.

Erkki Aurejärvi
Juha Kuikka on jo oikeilla jäljillä. Ns. kevytsavukkeet olivat yhtä vaarallisia tai vielä vaarallisempia kuin vahvat savukkeet. Suomen tupakkayhtiöt tiesivät tämän jo 1970-luvun alussa, mutta markkinoivat silti vuosina 1972 - 2002 kevytsavukkeita terveystuotteina, joita kuluttajat saattoivat polttaa ilman huonoa omaatuntoa. Terveysviranomaisten polttokoneita yhtiöt hämäsivät taitavasti: yhtiöt lisäsivät savukepaperin huokoisuutta, panivat savukkeisiin tiettyjä lisäaineita, kehittelivät ilmastoidut suodattimet, sijoittivat poikittaisen ilmastointirenkaan tai pitkittäiset ilmastointikanavat ja reikärenkaan niin, että polttokone antoi alhaiset pitoisuusarvot jne.
Lääkintöhallitus pääsi kevytsavukkeiden todellisista ominaisuuksista perille 1980-luvun puolivälissä ja vaati tupakkatehtaita lopettamaan tämän harhautuksen. Yhtiöt kieltäytyivät ja jatkoivat, kunnes kevytsavukemarkkinointi kiellettin EU-direktiivissä vuonna 2001 ja Suomen tupakkalaissa vuonna 2002. Siihen mennessä kevytsavukkeisiin oli terveyssyistä siirtynyt yli 500.000 suomalaista tupakoitsijaa. Heistä kymmenet tuhannet ovat sairastuneet vakavasti ja tuhannet kuolleet.
Mahtoivatko Suomen tupakkayhtiöt syyllistyä joihinkin rikoksiin vuosina 1972 - 2002? Mitä mieltä tästä on Juha Kuikka?

Anneli Silvonen
Mainostivatko Suomen tupakkayhtiöt todellakin kevytsavukkeita terveystuotteina, joita voi poltella huoletta?
Mitä Erkki Aurejärvi tarkoittaa vuosien 1971 – 2002 rikoksilla? Hollannissa rikokset ovat olleet murhan, tapon ja törkeän pahoinpitelyn yrityksiä. Niistäkö on Suomessakin ollut kyse?

Erkki Aurejärvi
Esimerkkinä voidaan mainita Barclay-savukkeiden mainos vuodelta 1998: "Elintarviketeollisuus on löytänyt keveyden: virvoitusjuomat, makeiset, maitotuotteet, lihajalosteeet, oluet... Kuluttajalle elämästä nauttiminen ei enää tuo huonoa omaatuntoa".
Barclay saavutti nopeasti 6 %:n markkinaosuuden eli 60.000 päivittäistä käyttäjää. Heistä Barclay on tähän mennessä tappanut useita tuhansia. Barclayn valmistaja BAT Finland oli kehittänyt suodattimen, joka huiputti testikoneita vielä enemmän kuin muiden tupakkayhtiöiden suodattimet.
Monet juristit ovat sitä mieltä, että muun muassa tämän savukemerkin kauppaajat ovat syyllistyneet joukkomurhaan.

Juha Kuikka
Tupakan mainoskielto on ollut Suomessa voimassa jo vuodesta 1978 lähtien, joten ainakaan Suomessa ei Barclay julkisesti ole millään keveydellä ratsastanut.

Erkki Aurejärvi
Barclayta ja muita ns. kevytsavukkeita on mainostettu täysin julkisesti myös vuosina 1978 - 2002 muun muassa tupakkatehtaiden vähittäiskauppoihin lähettämissä lehdissä, joiden painos on ollut yli 30.000 ja lukijamäärä yli 200.000 henkeä. Edellä siteeraamani Barlay-mainos on ollut Suomen Tupakkalehdessä vuonna 1998. Sen lisäksi julkisia mainoksia on ollut tupakkayhtiöiden henkilöstölehdissä, osakaslehdissä ja markkinointiesitteissä. Lääkintöhallitus on puuttunut tähän mainontaan jatkuvasti, mutta ei ole saanut sitä täysin kuriin.

Juha Kuikka
Kuluttajamainonta on ollut kiellettyä, mutta toki jälleenmyyjille ja jakelukanaville pitää pystyä antamaan tuotetietoutta.

Erkki Aurejärvi
Juha Kuikan mukaan tupakkayhtiöillä on oikeus lähettää "tuotetietoutta" jälleenmyyjille ja jakelukanaville. Tämä kattaa nyt sitten valheellisenkin informaation eli sen, että "Barclay on ratsastanut keveydellä". Vähittäiskaupan henkilöstöstä 30 % (siis 60.000)oli tupakoitsijoita vielä vuonna 2002 ja he olivat siten myös kuluttajia. Heistä enemmistö oli naisia ja naistupakoitsijoista 58 % siirtyi kevytsavukkeisiin terveyssyistä. Näiltä ihmisiltä ei suinkaan ollut poistettu hengen ja terveyden rikosoikeudellista suojaa sillä perusteella, että he myös myivät tupakkaa vähittäiskauppojen asiakkaille.
Tupakkateollisuus lähetti vähittäismyymälöihin nelivärisiä savukemainoksia useissa lehdissä, joista tärkeimmät olivat Savumerkki, Amerinfo, Amer News, Suomen Tupakkalehti, High Lights ja Tupakanlehti. Näiden julkaisujen painokset olivat yhteensä yli 100.000 kappaletta. Markkinointi tähtäsi siihen, että kaupan henkilöstö pysyi tupakoitsijoina ja siihen, että tieto leviäisi heiltä myös kauppojen asiakkaille.
Tämä oli kuluttajamainontaa, mutta rikoslain henkirikostunnusmerkintöjen kannalta sen luokitus oli yhdentekevä, sillä henkirikossäännökset suojaavat kaikkia ihmisiä.




Ei kommentteja:

Lähetä kommentti