perjantai 7. huhtikuuta 2017

Julkisuus rangaistuksen lieventämisperusteena

Suomen Vastarintaliikkeen aktiivi 26-vuotias Jesse Torniainen osallistui 10.9.16 Helsingin Asema-aukiolla järjestettyyn mielenosoitukseen.  Kun Jimi Karttunen -niminen ohikulkija sanaili mielenosoittajien kanssa ja sylki heidän eteensä, Torniainen otti vauhtia ja potkaisi Karttusta hyppypotkulla rintaan niin, että Karttunen kaatui, löi päänsä katuun ja sai aivoverenvuodon.  Hän kuoli 16.9.16 Meilahden sairaalassa.  Hän oli 28 vuoden ikäinen.

Helsingin käräjäoikeus tuomitsi 30.12.16 Torniaiselle kahden vuoden ehdottoman vankeustuomion törkeästä pahoinpitelystä.  Nyt juttu on menossa Helsingin hovioikeuteen.  Torniainen vaatii rangaistuksensa lieventämistä muun muassa tapauksen saaman suuren julkisuuden perusteella.  Rikoslaki tuntee tämän perusteen.  Rikoslain mukaan rangaistusta lieventävänä seikkana voidaan ottaa huomioon tekijälle rikoksesta aiheutuva muu seuraus.  Laki on kirjoitettu niin, että ”muuna seurauksena” voisi olla myös asian saama julkisuus.

Torniaisen teko sai poikkeuksellisen mittavaa huomiota.  Tapaus oli näyttävästi esillä televisiossa, lehdistössä ja sosiaalisessa mediassa.  Asiaan ottivat kantaa muun muassa Tarja Halonen, Juha Sipilä, Timo Soini, Petteri Orpo ja Paula Risikko.  Eduskunnassa järjestettiin 5.10.16 ajankohtaiskeskustelu ääriliikkeistä ja väkivallasta Suomessa.  Helsingin rautatieaseman edustalle tuotiin kukkia ja kynttilöitä ja ihmisiä pysähtyi paikalle.  Uhria muistettiin myös muissa kaupungeissa, esimerkiksi Tampereella ja Jyväskylässä.

Tapaus sai myös kansainvälistä huomiota.  Presidentti Sauli Niinistö sanoi 19.9.16 New Yorkissa YK:n tilaisuudessa, ettei Helsingin Asema-aukiolla sattunutta väkivaltaa pidä hyväksyä.  Niinistön mukaan kuuluminen järjestöön, jolla on rikollisia periaatteita tai tavoitteita, on myös rikollista.  Asiasta uutisoitiin myös Ruotsin ja Britannian mediassa.

Miten rikoslakia olisi tässä sovellettava?  Syntynyt julkisuus täyttää määrällisesti laissa asetetut kriteerit ja julkisen huomion mittasuhteet ovat olleet selvästi suuremmat kuin Torniainen olisi voinut rikoksensa tekohetkellä ennakoida.  Yhteen uhriin kohdistunut väkivalta ei juuri voisi nousta suuremman kohun kohteeksi.  Lisäksi julkisuus oli miltei poikkeuksetta kielteistä ja paheksuvaa.

Ei julkisuus tässä kuitenkaan soveltune lieventämisperusteeksi.  Rikos tehtiin mielenosoituksessa, johon aina liittyy julkisuutta ja jossa sitä nimenomaan tavoitellaan.  Tapahtuman jälkeen Suomen Vastarintaliike julkaisi välikohtauksesta videon, jossa mies makasi maassa veritahran vieressä.  Järjestön sivuilla ihannoitiin pahoinpitelyä: kyse oli järjestön kunnian puolustamisesta.  Rikoslain sanontaa muu seuraus on järkevää tulkita niin, että lieventämisperusteeksi soveltuu vain epäedullinen seuraus.  Seuraus ei tässä ollut Torniaiselle vahingoksi, koska hän on sen johdosta noussut vastarintaliikkeen sankariksi. 

En lieventäisi Torniaisen rangaistusta julkisuuden takia.  Helsingin hovioikeus joutuu ottamaan asiaan kantaa.


1 kommentti:

  1. Eihän rikos siitä muutu, käsitelläänkö sitä julkisuudessa vai ei. Rikoksentekijä ottaa aina riskin siitä, että rikos tulee julkisuuteen. Pitäiskö rikollista jotenkin "hyvittää" lievemmän tuomion saamiseksi julkisuuden takia, on jo ajatuksena absurdi.

    VastaaPoista