tiistai 10. helmikuuta 2015

Tupakkataudit veronmaksajilta tupakkateollisuuden kustannettaviksi

I Tupakan aiheuttamat kustannukset vuosina 2015 - 2040

Suomen tupakkapolitiikan tavoitteena on tupakan häviäminen yhteiskunnasta vuoteen 2040 mennessä. Vuonna 2013 suomalaisista 15 – 64 -vuotiaista tupakoi päivittäin 16 %.  Seuraavien 25 vuoden aikana tupakoivien määrän tulisi alentua 0 – 2 %:iin.  Välitavoitteena on, että vuonna 2020 päivittäin tupakoivia on enintään 10 %. 

Tämä on oikea tavoite, mutta siihen edetessä tupakka ehtii aiheuttaa valtavasti vahinkoja.  Tupakka tappaa yli 4.000 ihmistä vuodessa ja vammauttaa vielä useampia.  Tupakoinnin vähetessä nämä luvut supistuvat, mutta eivät lakkaa täysin edes vielä vuonna 2040.  Vuoteen 2040 mennessä tupakka ilmeisestikin aiheuttaa meillä yli 100.000 ihmisen kuoleman.

Sama koskee tupakan aiheuttamia taloudellisia kuluja.  Tupakkasairauksien kokonaiskustannukset yhteiskunnalle muodostuvat muun muassa menetetyistä elinvuosista, sairaanhoitokustannuksista, poissaoloista työstä ja työkyvyttömyyseläkkeistä.  Sairauskulujen määrä on noin 1.800 miljoonaa euroa vuodessa ja menetettyjen työpanosten 500 miljoonaa euroa.  Tupakoitsijat maksavat savukeaskin hintaan sisältyvää tupakkaveroa noin 800 miljoonaa euroa vuodessa, ja kun tämä summa vähennetään kuluista, yhteiskunnan vuositappioiksi jää 1.500 miljoonaa euroa.  Vuoteen 2040 mennessä eli 25 vuoden aikana yhteissummaksi tulee 37.500 miljoonaa eli runsaat 37 miljardia euroa.  Nämä luvut ovat epätarkkoja ja epävarmojakin, mutta todennäköisesti osapuilleen oikeita.

Tupakasta johtuvat inhimilliset kärsimykset ovat valtavat.  Niitä ei voi mitata eikä arvottaa.  Seuraavassa käsittelen rahaa.


II Verovarojen kohdentaminen

Suurin osa tupakan aiheuttamista sairauskustannuksista koskee sydän- ja verisuonitautien, erilaisten syöpien ja hengityselinsairauksien hoitoa.  Näistä osa todentuu jo tupakoitsijoiden nuorella iällä, mutta valtaosa vasta elämän loppupäässä, 60-vuotiaana tai sitä vanhempana.

Voidaan kysyä, onko järkevää panostaa pääosa hoitokuluista jo syntyneisiin keuhkosyöpiin ja muihin pitkän tupakoinnin aikaansaamiin terveyshaittoihin.  Kuluja voitaisiin kohdentaa enemmän 20 – 50 -vuotiaisiin tupakoitsijoihin, jotka pyrkivät irti savukkeista.  Sairauksien ennalta ehkäisyhän on kannattavampaa kuin niiden parantaminen.  Tämän vuoksi varoja olisi suunnattava voimakkaammin tupakasta vierottamiseen.  Tupakoitsijoista 70 % haluaisi lopettaa polttamisen ja heitä voitaisiin tukea yhteiskunnan verovaroin tekemällä korvaushoito heille maksuttomaksi tai ainakin paljon nykyistä halvemmaksi.

Meillä on nykyisin saatavilla usean tyyppisiä vieroituslääkkeitä.   Näistä Nicotinell ja Nicorette sisältävät nikotiinia, jota nautitaan tabletteina tai purukumin, laastarin tai inhalaattorin kautta.  Champix puolestaan sisältää varenikliinia ja Zyban bubrobionia.  Eri tupakoitsijoille soveltuvat eri tyypin lääkkeet, mutta melkein jokainen tupakoitsija voisi saada jostakin lääkkeestä tukea tupakoinnin lopettamiseen. 

On ilmeistä, että veronmaksajille olisi edullisempaa kustantaa näiden lääkkeiden hinta pikemmin kuin maksaa myöhemmin vakavien tupakkatautien hoitamisesta.  Nykyisin vain Champix kuuluu sairausvakuutuksen piiriin ja sekin vain rajallisesti.  Champixin korvattavuus koskee yhtä, enintään 24 viikon hoitojaksoa ja KELA maksaa hinnasta 35 %.  Vuonna 2014 Champixin KELA-korvauksia sai 2.130 tupakoitsijaa ja korvausten yhteissumma oli 159.000 euroa.  Jos nämä yli 2.000 ihmistä pääsivät tällä keinolla irti tupakasta, veronmaksajien rahat tuottivat taloudellista hyötyä.  Mikäli tämän lääkkeen käyttäjiä olisi ollut 200.000, korvausmäärä olisi ollut 15.900.000 euroa.  Kaikki lähes 1.000.000 tupakoitsijaa olisi voitu hoitaa noin 80 miljoonalla eurolla, joka on pikku raha verrattuna nykyisiin kustannuksiin.

Nämä laskelmat ovat tietenkin teoreettisia ja epärealistisia.  Ne eivät kuitenkaan ole täysin vääriä.  On varmaa, että rahan panostaminen tupakasta vierotukseen olisi pitkänä aikana veronmaksajille eduksi.  Tämä suunnanmuutos toteutuu, jos poliittiset päättäjät tahtovat.  Sosiaali- ja terveysministeriön Tupakkapoliittisessa toimenpideohjelmassa 2014:10 todetaan:

”Tupakkariippuvuuden hoitoon käytettävät lääkkeet tulisi korvata saira­usvakuutuksesta.
Vieroituslääkkeiden hinnalla on merkitystä erityisesti niille tupakoiville, joil­la on heikompi sosioekonominen asema. Tässä ryhmässä tupakoinnin lopettami­sen tuki on erityisen tärkeää terveyserojen kaventamisen näkökulmasta. Lääk­keiden hintalautakunta voi hakemuksesta myöntää lääkkeelle korvattavuuden.


III Maksajiksi tupakkayhtiöt

Sikäli kuin kaikkien tupakasta johtuvat kulut maksetaan verovaroista, varojen kohdentaminen tupakasta vierotukseen on järkevää.  Näitäkään kustannuksia ei yhtä kaikki pitäisi sälyttää veronmaksajille. Oikeita maksajia olisivat kansainväliset tupakkayhtiöt Philip Morris, British American Tobacco ja Imperial Tobacco, joiden hallussa Suomen savukemarkkinat ovat.  Nämä yhtiöt valmistavat savukkeita ulkomailla, tuovat niitä Suomeen, markkinoivat niitä kaikin mahdollisin keinoin, vievät voitot ulkomaille ja jättävät vahingot Suomeen. 

Tämäkin ajatus on jo esitetty tupakkaa koskevassa keskustelussa.  Esimerkiksi Tupakkapoliittisen kehittämistyöryhmän mukaan tupakkasairauksien hoidon rahoitus tulisi siirtää veronmaksajilta tupakkateollisuuden rahoittamalle vakuusrahastolle.  Tämä siis koskee kaikkia tupakkasairauksia eikä pelkästään vierotushoitoja. 

Sikäli kuin kyse on yksinomaan vierotuslääkkeistä, tupakkayhtiöt voitaisiin panna maksamaan jo nyt. Tupakkayhtiöt aiheuttavat tupakoitsijoille nikotiiniriippuvuuden tarkoituksellisesti, joten yhtiöiden syyllisyys on tarkoitustahallisuutta eli tahallisuuden suurinta luokkaa.  Yhtiöt tähtäävät savukkeiden kemiallisessa suunnittelussa nimenomaan tupakoitsijoiden koukuttamiseen. Keuhkosyöpää ja muita vastaavia tupakkatauteja tupakkayhtiöt eivät nimenomaisesti pyri aiheuttamaan, joten kyse on tältä osin ”vain” varmuustahallisuudesta.

Vierotuslääkkeiden hinta voitaisiin siirtää tupakkayhtiöille ryhmäkanteella tai usealla eri ryhmäkanteella.  Mahdollisuudet tähän antaa vuoden 2007 ryhmäkannelaki.  Ryhmien jäsenet saisivat kukin keskimäärin vain 1.000 euron korvauksen, mutta kun ryhmät sisältäisivät satoja tuhansia tupakoitsijoita, kokonaissumma nousisi suureksi.  Samalla Suomi antaisi edelläkävijänä esimerkin, jota voitaisiin seurata muissakin maissa.

2 kommenttia:

  1. Empiiristen tutkimusten mukaan vieroituslääkkeet ovat lähes tulkoon hyödyttömiä, joten niihin ei ole syytä tuhlata veronmaksajien rahoja. Lisäksi Champix aiheuttaa vakavia terveysriskejä.

    Jenkit laskivat että askin päivässä polttava maksaa paheestaan elämänsä aikana n. 1 milj. dollaria. Mitä tämä tarkoittaa Suomessa? Täällä askin hinnasta rapsahtaa valtiolle verotuloina yli 80 %. 800 000 dollaria riittänee kattamaan yksittäisen tupakkasairaurauden hoidon. Tupakan väitetään tappavan puolet käyttäjistään. Toinen puolisko ei tuota terveydenhoitokustannuksia sen enempää kuin tupakoimattomatkaan kansalaiset. Maksavat siis tupakkaveroina tupakoimattomienkin hoitokuluja.

    Väitetään että tupakoitsija kuolee 10 v nuorempana kuin tupakoimaton. Tästä koituu valtiolle valtavat säästöt vanhustenhoitokulujen pienenemisenä.

    VastaaPoista
  2. 2008 champix pilasi minun henkisen terveyden kokonaan ja sain siis kaikki mahdolliset sivuoireet lääkkeestä. Nyt vasta alan toipua champix "tappaja" lääkkeen sivuoireista.

    VastaaPoista