sunnuntai 22. kesäkuuta 2014

KÄRÄJÄTUOMARIN INHIMILLINEN PIIRRE

Ihmiset ovat silloin tällöin puhuneet minulle alioikeustuomareiden kasvottomuudesta ja tuomioiden epäinhimillisyydestä.  Olen aina pyrkinyt puolustelemaan tuomareita:

                       - Tuomareissa on kyllä inhimillisiäkin puolia.

Tätä valaistakoon esimerkillä käytännön elämästä. – A-yhtiö erotti sivutoimistonsa esimiehen, koska tämä oli kyvytön ja sopimaton työntekijöiden johtajaksi.  Esimies piti erottamista vääränä ja nosti käräjäoikeudessa kanteen, jossa vaati A-yhtiöltä irtisanomisajan palkkaa ja vahingonkorvausta.  Arpa heitti jutun käräjätuomari Riikka S:lle.  Jutun valmisteluvaihe sujui normaaliin tapaan, mutta hieman ennen pääkäsittelyn alkamishetkeä A-yhtiön asianajaja Janne T. puhui käytävällä kännykkäänsä huomaamatta, että Riikka-tuomari käveli juuri hänen takanaan.

                       - Puheenjohtajana on lihava vanhapiika.

Näin tuli Janne-parka, onneton, sanoneeksi, ja siitä hetkestä lähtien Riikka vihasi Jannea raivoisasti.

Oikeussalissa Janne kuulusteli todistajina kahta A-yhtiön työntekijää esimiehen käytöksestä ja johtamistavoista.  Ensimmäisenä oli arka nainen, jonka esityksen Riikka-tuomari pani heti järjestykseen:

                       - Mitenkäs te silloin puhutte, kun ette änkytä?

Todistaja kertoi pelänneensä esimiestä sekä psyykkisesti että fyysisesti.  Riikka tiukkasi, oliko esimies pahoinpidellyt todistajaa.

                       - Ei, mutta hän sai silmittömiä vihakohtauksia ja muuttui tulipunaiseksi.
                       - Pelkäättekö punaista väriä?

Kuulustelu kesti pitkään, mutta ei oikein edennyt, kun puheenjohtaja häiritsi todistajaa, keskeytti hänen lausumiaan ja kielsi suuren joukon Janne-asianajajan kysymyksistä.  Kävellessään ulos oikeussalista todistaja oli ällikällä lyöty.  Hän koki olleensa paikalla syytettynä rikollisena eikä todistajana.

Toinen todistaja sai yhtä perusteellisen myllytyksen.  Hän sanoi olleensa huolissaan, kun esimies oli ottanut hänen hoitamastaan kassasta rahaa ilman kuittia.

                       - Miksi olitte huolissanne ja olitteko huolissanne ylipäänsä kaikesta?

Seuraavaksi todistaja kertoi esimiehen puhuneen jatkuvasti pahaa muista työntekijöistä.  Käräjätuomarilla oli tiukka vastakysymys valmiina:

- Te siis puhuitte esimiehen kanssa muista pahaa.  Teille tuli varmaankin huono omatunto siitä, kun puhuitte pahaa.

Tämäkin nainen poistui oikeudesta siinä käsityksessä, että hän oli ollut inkvisitiossa eikä todistajana. Loppulausunnossaan Janne-parka yritti perustella asiaansa vetoamalla ennakkopäätöksiin ja oikeuskirjallisuuteen, mutta käräjätuomari Riikka löi hänelle jauhot suuhun heti alkuunsa:

                       - Älkää yrittäkö opettaa minua.  Minä tunnen Suomen oikeusjärjestyksen.

Tuomio tuli sitten esimiehen kannevaatimusten mukaisesti viimeistä piirtoa myöten: irtisanomisajan palkka, vahingonkorvaus ja oikeudenkäyntikulut.  A-yhtiö ei tunnistanut tuomion perusteluista jutun faktoja, mutta yhtiö ei halunnut jatkaa asiaa hovioikeuteen.


Mitä me opimme tästä?  Opimme sen, ettei tuomaria sovi nimitellä lihavaksi vanhaksipiiaksi.

1 kommentti:

  1. Kukahan analysoisi kihelmöivää tilannetta, jonka Hesarin viikolla julkistama tieto ihmisoikeustuomarin paikan hakijoista on synnyttänyt? Ainakin Virolainen näyttää vaihteeksi nuukahtaneen.

    VastaaPoista